Mitäpä kaikkea lukiossa voikaan oppia...

[Sami Rasanen]

Kuulin tässä työkaverilta aivan uskomattoman tehtävän, jonka tiimoilta
hänen serkkunsa oli ottanut yhteyttä. Erään lukion (jätän tarkemmin
mainitsematta minkä) fysiikan opettaja oli itse kehitellyt
seuraavanlaisen nerokkaan tehtävän oppilailleen.

Tarkastellaan 60 W punaista hehkulamppua, joka säteilee aallonpituulle
a=650 nm. Sähkö maksaa 20 senttiä/kWh. Laske kuinka paljon maksaa 1 kg
punaisia fotoneita.

Voi jösses! Lukion "moderni" fysiikka voi olla varsin ihmeellistä.

--- Sami Räsänen

[Kari Hyvönen]

Post by Sami Rasanen
Kuulin tässä työkaverilta aivan uskomattoman tehtävän, jonka tiimoilta
hänen serkkunsa oli ottanut yhteyttä. Erään lukion (jätän tarkemmin
mainitsematta minkä) fysiikan opettaja oli itse kehitellyt
seuraavanlaisen nerokkaan tehtävän oppilailleen.
Tarkastellaan 60 W punaista hehkulamppua, joka säteilee aallonpituulle
a=650 nm. Sähkö maksaa 20 senttiä/kWh. Laske kuinka paljon maksaa 1 kg
punaisia fotoneita.
Voi jösses! Lukion "moderni" fysiikka voi olla varsin ihmeellistä.
--- Sami Räsänen

Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan hinta.
(lambda = aallonpituus)

[Hannu Koskenvaara]

Post by Kari Hyvönen

Post by Sami Rasanen
Tarkastellaan 60 W punaista hehkulamppua, joka säteilee aallonpituulle
a=650 nm. Sähkö maksaa 20 senttiä/kWh. Laske kuinka paljon maksaa 1 kg
punaisia fotoneita.
Voi jösses! Lukion "moderni" fysiikka voi olla varsin ihmeellistä.

Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan hinta.
(lambda = aallonpituus)

Kerrassaan hieno juu. Jos nyt pidetäänkin hehkulampun ominaisuuksia
tehtävän yksinkertaistuksina (joskin joku ledi voisi olla
ominaisuuksiltaan lähempänä tuon tehtävän hehkulamppua) homma kaatuu
totaalisesti fotonin massattomuuteen. Mutta kai tuohon on tarkoitus
repiä joku massa liikemäärän tai energiaa vastaavan massan avulla, mene
ja tiedä.

Kyllä tuonkin tehtävän tekijän soisi miettivän, kannattaisiko opettaa
jotain ihan muuta kuin fysiikkaa. Vai onko lukioissa sitten se systeemi,
että opetusministeriö määrää "virallisen oppikirjan", jota sitten on
pakko käydä opettajasta riippumatta läpi uskonnollisfundamentalistiseen
tyyliin.


Hannu Koskenvaara

[Petri Sane]

Ei sitten tullut mieleen sitä yksinkertaisinta vaihtoehtoa lukiologiikalla
l. fotonilla ei massaa -> kiloa fotoneita ei voi määrittää. Tai, kilo
fotoneita ei maksa mitään tms.

Ainakin itse muistelen lukiosta joitain tuollaisia kompakysymyksiä jotka
vaativat muutakin kuin mekaanista laskemista.

[Panu H?glund]

Post by Hannu Koskenvaara
Kyllä tuonkin tehtävän tekijän soisi miettivän, kannattaisiko opettaa
jotain ihan muuta kuin fysiikkaa. Vai onko lukioissa sitten se systeemi,
että opetusministeriö määrää "virallisen oppikirjan", jota sitten on
pakko käydä opettajasta riippumatta läpi uskonnollisfundamentalistiseen
tyyliin.

Allah akbar! Osta sie uskonveli tästä kilo fotoneita.

[Esa Sakkinen]

Post by Kari Hyvönen

Post by Sami Rasanen
Kuulin tässä työkaverilta aivan uskomattoman tehtävän, jonka tiimoilta
hänen serkkunsa oli ottanut yhteyttä. Erään lukion (jätän tarkemmin
mainitsematta minkä) fysiikan opettaja oli itse kehitellyt
seuraavanlaisen nerokkaan tehtävän oppilailleen.
Tarkastellaan 60 W punaista hehkulamppua, joka säteilee aallonpituulle
a=650 nm. Sähkö maksaa 20 senttiä/kWh. Laske kuinka paljon maksaa 1 kg
punaisia fotoneita.
Voi jösses! Lukion "moderni" fysiikka voi olla varsin ihmeellistä.
--- Sami Räsänen

Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan hinta.
(lambda = aallonpituus)

Joopajoo. Ei kai tehtävää voi hienoksi sanoa, jos sen ainoa tavoite on
testata oppilaan hoksottimia. Kilogramma punaisia fotoneja... jepjep.

Jos olisi kysytty "Laske kuinka paljon maksaa 1 kilo punaisia fotoneita.",
olisi jäänyt jotain laskettavaakin.

Esa.

[Sami Rasanen]

Post by Kari Hyvönen
Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan hinta.
(lambda = aallonpituus)

Se, että tehtävästä saa lukuarvon ulos sijoittamalla numeroita MAOLin
taulukosta löytyviin kaavoihin ei tarkoita sitä, että itse tehtävän
annossa on yhtään mitään järkeä. Eli saisinko yhden kilogramman
massattomia hiukkasia, kiitos. Tai hetkinen, olisko sinisten fotonien
kilohinta edullisempi... Ehkä otankin niitä.

--- Sami Räsänen

[Panu H?glund]

Post by Sami Rasanen

Post by Kari Hyvönen
Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan hinta.
(lambda = aallonpituus)

Se, että tehtävästä saa lukuarvon ulos sijoittamalla numeroita MAOLin
taulukosta löytyviin kaavoihin ei tarkoita sitä, että itse tehtävän
annossa on yhtään mitään järkeä. Eli saisinko yhden kilogramman
massattomia hiukkasia, kiitos. Tai hetkinen, olisko sinisten fotonien
kilohinta edullisempi... Ehkä otankin niitä.

Kumpi painoikaan enemmän, kilo fotoneita vai kilo...öhmmm...takioneita?

[optimistx]

Post by Kari Hyvönen

Post by Sami Rasanen
Kuulin tässä työkaverilta aivan uskomattoman tehtävän, jonka tiimoilta
hänen serkkunsa oli ottanut yhteyttä. Erään lukion (jätän tarkemmin
mainitsematta minkä) fysiikan opettaja oli itse kehitellyt
seuraavanlaisen nerokkaan tehtävän oppilailleen.
Tarkastellaan 60 W punaista hehkulamppua, joka säteilee aallonpituulle
a=650 nm. Sähkö maksaa 20 senttiä/kWh. Laske kuinka paljon maksaa 1 kg
punaisia fotoneita.
Voi jösses! Lukion "moderni" fysiikka voi olla varsin ihmeellistä.
--- Sami Räsänen

Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan hinta.
(lambda = aallonpituus)

Lukiossa siis opettaja oppi kauan sitten, että

E=mc*c ja toisaalta E=hc/lambda =E=hf

eli siitä opettaja ratkaisi massan m.

Tunnollinen opettaja ei ilmeisesti saanut tietojensa päivityskirjettä
postilaatikkoonsa yliopistonsa professorilta, vaan jäi oman onnensa nojaan
maalle opettamaan aivan väärää oppia lapsiparoille.

Huomaan kyllä tässä yllättäen, että minultakin on jäänyt se päivitys
saamatta. Ei ole myöskään iltapäivälehdissä varmaan aiheesta repäisty iso
lööppi pistänyt silmään.

Nuoret tietäväiset fyysikot voivat repäistä pelihousunsa arghhhhhhhh! Joko
tämä sama pulma taas? Miksi eivät kaikki ihmiset tajua kerralla ajatella
tätä asiaa oikein eli juuri niin kuin *minä* sen käsitin!

Kunpa maailma muuttuisi sellaiseksi, että minä ajattelen aina oikein, muut
naurettavan väärin! Vips , lampun henki tuli ja muutti maailman juuri
sellaiseksi.

Naurettavia nuo toisin ajatelleet,eikös olekin? Mehän emme ole naurettavia,
vaan ikuinen totuus on meillä tässä ja nyt :)

[Warp]

Post by optimistx
Lukiossa siis opettaja oppi kauan sitten, että
E=mc*c

Otapa huomioon, että tuo ei ole koko kaava. Tai on, mutta 'm' ei kuvaa
tavallista massaa, vaan relativistista sellaista.
Jos otat koko kaavan ja lasket siitä fotonin massan, saat yllättävän
tuloksen.

[Jaakko Raipala]

Post by Warp

Post by optimistx
Lukiossa siis opettaja oppi kauan sitten, että
E=mc*c

Otapa huomioon, että tuo ei ole koko kaava. Tai on, mutta 'm' ei kuvaa
tavallista massaa, vaan relativistista sellaista.

Voi ei! Sille FAQille olisi nyt käyttöä.

Sillä välin:

http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/SR/light_mass.html

[Lassi Hippeläinen]

Post by Kari Hyvönen

Post by Kari Hyvönen
Hieno tehtävä. Fotonin energia E = hc\lambda ja sitten vain lasketaan

hinta.

Post by Kari Hyvönen
(lambda = aallonpituus)

Lukiossa siis opettaja oppi kauan sitten, että
E=mc*c ja toisaalta E=hc/lambda =E=hf
eli siitä opettaja ratkaisi massan m.

Mistähän opettaja se pääsi hintaan? Lampun hyötysuhdetta punaiselle
valolle ei ollut annettu. Koko spektrille se jää hehkulampulla alle
10%:n, mutta jos vielä pitää suodattaa vain punainen kaista, hyötysuhde
putoaa jonnekin prosentin tienoille.

Tulos on siis sekä loogisesti epäilyttävä että kaksi magnitudia väärä.

-- Lassi

[Sami Rasanen]

Post by optimistx
Lukiossa siis opettaja oppi kauan sitten, että

[...]

Post by optimistx
Tunnollinen opettaja ei ilmeisesti saanut tietojensa päivityskirjettä

Niinpä. Viestisi antoi pointin. Minun on syytä pahoitella sarkarmiani,
joka ajoittain lipsahtaa huonon huumorin puolella. Lisäksi asenne ei
edistä kysymysten tekemistä asioista.

Itseasiassa tullessani yliopistoon ajattelin valmistuvani lukion
fysiikan opettajaksi, mutta sitten vuosien vieriessä pedagogiset opinnot
aina vaan lykkääntyivät ja lykkääntyivät kaiken muun mielenkiintoisen
täyttäessä ajan.

Oikeastaan vasta nyt olen alkanut ymmärtää kuinka vaikea työ lukiossa
opettaminen oikeastaan on. Toisaalta "tietyt ratkaisut" ja ihan
käytännön rajoitteet (kuntien rahavaikeudet) tuovat mukanaan ongelmia,
joista ajattelin kirjoittaa omia ajatuksiani.

Rahavaikeudet ovat konkreettisia. Kuinka monessa lukiossa fysiikan
opettaja on valmistunut fysiikasta? Aika harvassa kaupungissakaan on
mahdollista tai järkevää palkata yhden aineen opettajia, vaan melko
usein aineita on kolme, pahimmillaan jopa neljä (mat, fys, kem, tite).
Tällöin väistämättä opettajan tiedot jostakin osa-alueesta ovat
rajoittuneet.

Esimerkiksi hyvä ystäväni toimii erään pienen kaupungin lukion
matematiikan opettajana. Sivuaineena hän luki kemiaa ja fysiikkaa tasan
perusopintojen verran. Kuitenkin hän joutuu resurssipulan takia
opettamaan fysiikkaa lukiossa, vaikka takana on tasan 3 fysiikan
approbatur kurssia. Ollaan muutaman kerran puhuttua asiasta ja kyllä
uskon opettamisen olevan vaikeaa. Myös oma lukion opettajani oli
matematiikasta valmistunut.

Oma lukion opettajani oli erittäin hyvä. Silti meidän tunneilla on mm.
massa kasvanut vauhdin lisääntyessä yms muutamia muita "tavallisia".
Sitten innokkaana oppilaani laskeskelin naama peruslukemilla kuinka
suurta haipakkaa pitäisi painella, jotta painaisin 100 kg yms.
Oikeastaan oli "järkyttävää" miten monesta asiasta oli aivan väärä
käsitys. (Kuinka monesta on yhä edelleen, olipa oppi lukiosta,
yliopistosta tai muusta kirjallisuudesta?)

Olen itseasiassa kysellyt fukseilta kurssien yhteydessä, tilaisuuden
tullen, muutamista asioista. Esimerkiksi viime keväänä kysyin
laskareissa kuinka monelle on opetettu massan kasvamista. Yli 40 %
opiskelijoista viittasi. Tuntuu, että tietyt asiat ovat edelleen
"pielessä", valtakunnallisesti.

Kuinka opettajia sitten pitäisi kouluttaa, kun kaikkea ei
yksinkertaisesti voi hallita? Jyväskylänkin yliopistossa ollaan menty
käytännön vaatimusten sanelemiin ratkaisuihin, joissa kuitenkin on
hintalappu kyljessä.

Opettajista on pulaa ja kohtalaisen suuri palanen opinnoista koostuu
pedagogisista opinnoista. Opettajille on räätälöity erillisiä
"kevennettyjä" kursseja. Eli he eivät lue klassista mekaniikkaa ja
sähköoppia, vaan näistä kahdesta yhdistetyn klassisen fysiikan.
Kvanttimekaniikka poistettiin opettajilta pakollisten kurssien joukosta
ja valtaosa opettajaksi opiskelevista jättääkin sen kokonaan väliin.

Muutama vuosi sitten Jyväskylän yliopistoon saatiin uusi opetuksesta
vastaava professori (Jukka Maalampi). Samalla opettajien koulutuksen
yhteyteen tuli yliassistentti (Kimmo Kainulainen), joka myöskin on
taustaltaan tutkija. He ovat jossain mielessä keksineet pyörän uudelleen
ja vähän muuttaneet ajattelutapaa. "Hyvä fysiikan opettaja on
pedagogisen koulutuksen saanut pätevä fyysikko". Niinpä, ainakin
fysiikkaa pääaineenaan lukevia, opettajia rohkaistaan käymään
fyysikoille suunnatut kurssit kevennettyjen sijasta.

Mun mielestäni suuntaus on erittäin hyvä. Itseasiassa omasta mielestäni
aineopinnot pitäisivät olla samat sekä fyysikoille, että opettajille.
Kyllä fysiikan opettajan olisi syytä osata esimerkiksi
kvanttimekaniikkaa! Mielestäni opettajien tutkinto voisi erota
pääosaltaan syventävissä opinnoissa. Tällä hetkellä aineopinnoissa
olevat "opettajien kurssit" suunnattaisiin niille, joiden pääaine on
vaikkapa matematiikka.

Tällä hetkellä opettajat tyypillisesti valitsevat pari kurssia aiheista
ydin-, materiaalia- tai hiukkasfysiikka. Max 10-15 % prosenttia
opettajista lukee suhteellisuusteoriaa tai kosmologiaa. Musta nimenomaan
tässä kohti pitäisi olla opettajille räätälöityjä kursseja. Esimerkiksi
kurssi, jossa käytäisiin erityinen suhteellisuusteoria läpi,
"rääpäistäisiin" yleistä ja otettaisiin katsaus kosmologiaan.

Vaan mistä saataisiin rahaa tällaisten kurssien järjestämiseen ja ennen
kaikkea kukapa ne yliopistolla luennoisi, kun muutenkin henkilökunta on
täysin työllistetty säännöllissesti järjestettävien kurssien kanssa ja
syventävien opintojen vaativia kursseja joutuu helposti odottamaan?

Opettajat tuskin koskaan tulevat saamaan professoreilta kirjeitä
fysiikan viimeisestä kehityksestä. Musta kommentti kertoo joko siitä,
että opettaja ei ole itse aktiivisesti päivittänyt tietojaan. Vaan onko
siihen edes mahdollisuuksia? Nythän puhutaan siitä, että miljoona
suomalaista osallistuu aikuiskoulutukseen vuosittain. Vaan lukion
opettajille ei järjestetä juuri minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ja
taas palataan siihen ikuiseen kirosanaan, raha. Kuka maksaa?

--- Sami Räsänen

[Lassi Hippeläinen]

Sami Rasanen wrote:
<...>

Post by Sami Rasanen
Vaan mistä saataisiin rahaa tällaisten kurssien järjestämiseen ja ennen
kaikkea kukapa ne yliopistolla luennoisi, kun muutenkin henkilökunta on
täysin työllistetty säännöllissesti järjestettävien kurssien kanssa ja
syventävien opintojen vaativia kursseja joutuu helposti odottamaan?

Pedagogian laitos ;-)

Viime aikoina on ehdoteltu, että opettajille pedagogia on tärkeämpää
kuin opetettava luonnontiede. Opettajien luonnontieteellinen koulutus
pitäisi siis siirtää omalle laitokselleen pois matemaatikoiden ja
fyysikoiden hallinnasta! Fyysikkoseura oli kauhuissaan...

Post by Sami Rasanen
Opettajat tuskin koskaan tulevat saamaan professoreilta kirjeitä
fysiikan viimeisestä kehityksestä. Musta kommentti kertoo joko siitä,
että opettaja ei ole itse aktiivisesti päivittänyt tietojaan.

Siinähän se pulma tulee esiin korostetusti. Kesäpäivillä saatetaan
päivittää tietoja uusimmissa pedagogisissa menetelmissä, mutta tuskin
siellä käsitellään luonnontieteen uutisia, jos vastuussa ovat yksinomaan
pedagogit.

-- Lassi

[Janne Inkinen]

Lassi Hippeläinen <***@ieee.orgasm-research.invalid> wrote:

: Viime aikoina on ehdoteltu, että opettajille pedagogia on tärkeämpää
: kuin opetettava luonnontiede.

Ja vielä sitä tärkeämpää on yksilöllinen oppiminen, sillä jokainen
meistähän oppii omalla tavallaan ja niinpä on aivan vanhanaikaista
ajatella, että joku luennoisi kuivista aiheista, kun voidaan ohjata
oppilaita pienryhmissä konstruktivistisesti löytämään itse
tietoaan. Ei sillä niin väliä tuleeko laskettua oikea virta, vaan
pikemminkin tärkeää on laittaa persoonansa peliin ja nähdä asiat
kokonaisvaltaisesti. Erityisen tärkeää on hylätä vanhat ja rajoittuneet
miehiset ajattelumallit.

Voi kuulostaa huonolta vitsiltä, mutta itse asiassa kaverini
opiskelukaveri tekee maisterin paperia kasvatustieteestä ja heillä oli
viime kesänä jokin luonnontiedeaiheinen koulutusjakso, jossa ryhmä
jaettiin pienryhmiin, joista jokaisella oli oma aisti. Kaverin kaveri
kuului "hajusensoreihin" ja he keräsivät ulkoa erilaisia haisevia
asioita valkoiselle lakanalle mm. koiranpaskaa. Sitten ne esitettiin
toisille ja esim. "kuulosensorit" olivat nauhoittaneet luonnonääniä tai
matkivat niitä. Kaverini mukaan tämä liittyi jotenkin fysiikkaan, mutta
en uskonut. Tällaisille projekteille näyttää löytyvän rahaa.

Vakavammin puhuen: nuo pedagogiset jutut eivät oikein auta, sillä
nykyisin kaupunkikouluissa on meno jo niin kuritonta, että oppilaat
pelaavat siellä korttia tai leikkivät kännykällä. Ajatus siitä, että
oppilaat saataisiin jotenkin aktiivisesti mukaan "oppimaan yhdessä" on
ainakin peruskoulun yläasteella aika päätön. Ilmeisesti suunnittelijat
eivät ole tutustuneet koululuokkien todellisuuteen ja todellisiin
ongelmiin. Mitä älyä on jauhaa uusista oppimismenetelmistä, jos opettaja
käyttää yhtä paljon aikaa oppilaiden kanssa rauhanneuvotteluihin ja
kurinpitoon kuin varsinaiseen opettamiseen. Eräs tuttuni on opena
Kalliossa Aleksis Kiven koulussa ja siellä ongelmat ovat melkoisia.

: Opettajien luonnontieteellinen koulutus
: pitäisi siis siirtää omalle laitokselleen pois matemaatikoiden ja
: fyysikoiden hallinnasta! Fyysikkoseura oli kauhuissaan...

Totta kai, kasvishan saisi siitä itselleen aimo läjän uusia virkoja ja
rahaa. Pehmotieteillä on taipumus yrittää kasvaa irti emosta, kehittää
omia "menetelmiä", omaa jargonia ja siten eriytyä instituutiona. Tässä
vaiheessa tulee aina Bourdieu mieleen.


Janne Inkinen

[Olli Toivanen]

Post by Janne Inkinen
: Viime aikoina on ehdoteltu, että opettajille pedagogia on tärkeämpää
: kuin opetettava luonnontiede.
Voi kuulostaa huonolta vitsiltä, mutta itse asiassa kaverini
opiskelukaveri tekee maisterin paperia kasvatustieteestä ja heillä oli
viime kesänä jokin luonnontiedeaiheinen koulutusjakso, jossa ryhmä
jaettiin pienryhmiin, joista jokaisella oli oma aisti. Kaverin kaveri
kuului "hajusensoreihin" ja he keräsivät ulkoa erilaisia haisevia
asioita valkoiselle lakanalle mm. koiranpaskaa. Sitten ne esitettiin
toisille ja esim. "kuulosensorit" olivat nauhoittaneet luonnonääniä tai
matkivat niitä. Kaverini mukaan tämä liittyi jotenkin fysiikkaan, mutta
en uskonut. Tällaisille projekteille näyttää löytyvän rahaa.

Selvästi joku pedagogin alku päässyt panemaan parastaan, tavoitteena
mielenkiintoinen ja motivoiva oppiminen. Hyvä tavoite, mutta kun siihen
pääsisi paljon paremmin jos sen suunnittelisi joku jota kiinnostaa
_luonnontieteet_ eikä itse oppiminen tai sen opettaminen. Paljonkohan
noihin kotkotuksiin käytettävällä rahalla saisi labratyövälineitä
koulujen fysiikanopetukseen? Jos niillä ei saa herätettyä oppilaan
mielenkiintoa fysiikkaan niin silloin sitä ei ole eikä sille mahda
opettaja mitään.

Post by Janne Inkinen
: Opettajien luonnontieteellinen koulutus
: pitäisi siis siirtää omalle laitokselleen pois matemaatikoiden ja
: fyysikoiden hallinnasta! Fyysikkoseura oli kauhuissaan...
Totta kai, kasvishan saisi siitä itselleen aimo läjän uusia virkoja ja
rahaa. Pehmotieteillä on taipumus yrittää kasvaa irti emosta, kehittää
omia "menetelmiä", omaa jargonia ja siten eriytyä instituutiona. Tässä
vaiheessa tulee aina Bourdieu mieleen.

Viimeaikoina pedagogit ovat tehneet kympin arvoista lobbaamista Suomessa.
Kaikki ongelmat ratkeavat pedagogiikalla, oppiminen, työteho, lasten
kasvatus. He ovat onnistuneet leviämään opetusministeriöön niin että
tarvittaisiin todella jämerä opetusministeri puhdistamaan se. Sellainen,
joka on hiukan altistunut virukselle niin että on tullut immuuniksi sille
mutta välttänyt itse taudin.

[Janne Inkinen]

Olli Toivanen <***@päättele.itse.domain.fi> wrote:

: Jos niillä ei saa herätettyä oppilaan
: mielenkiintoa fysiikkaan niin silloin sitä ei ole eikä sille mahda
: opettaja mitään.

Niinhän sen pitäisi mennä, että kosiskellaan fysiikalla kiinnostumaan
fysiikasta. Pahimmillaan noilla kotkotuksilla saa aikaan vain
pettymyksen, kun leikkimisen jälkeen lyödään kaavat pöytään. Fysiikassa
voi sentään tehdä monia mielenkiintoisia demoja, vaikka minua kyllä
koulussa kiinnosti eniten tietää mitä ne elektronit ja protonit ovat.
Onneksi kirjastosta löytyi kirjoja. Demotunnit lähinnä ottivat päähän.
Makunsa kullakin. Biologian tunneilla oli mukava katsella mikroskoopilla
näytteitä ja se varmasti kasvatti ainetta opiskelevien kiinnostusta
asiaan, kun viimein nähtiin se paljon puhuttu solu, elämän perusyksikkö,
ihan omin silmin.

Mikä merkitys fysiikan opetuksella on? Jos ei muuta, niin kyllä se voisi
yleissivistykseen kuulua, että tietäisi edes joitakin perusasioita.
Nykyisin mielestäni monet fysiikkaan kuuluvat asiat leimataan herkästi
erikoistuneille asiantuntijoille kuuluviksi. Siitä mitä johtimessa
tapahtuu ei tarvitse tietää mitään, mutta sivistymättömäksi leimautuu,
jos ei tiedä antiikin filosofiasta. Kumpi lie sitten elämän kannalta
tärkeämpää. Oikeastaan huolestuttavampaa on se, että ihmisillä, jotka
eivät opiskele / ole opiskelleet matemaattisia luonnontieteitä tai
tekniikkaa, on kirjoittamaton lupa nostaa kädet pystyyn heti kaavan
nähtyään. On luonnontieteiden tunteminen ja perusmatikan osaaminen
ainakin hyvä ase huuhaata ja monia huijauksia vastaan.

: Viimeaikoina pedagogit ovat tehneet kympin arvoista lobbaamista Suomessa.
: Kaikki ongelmat ratkeavat pedagogiikalla, oppiminen, työteho, lasten
: kasvatus.

Lisätään listaan koulutuksella ratkeavia asioita: työttömyys (nimen
omaan se, että työtön siivooja laitetaan siivouskurssille). Eli
aikuiskasvatustiede jatkaa siitä mihin kouluopetus jäi. Periaatteessa
aikuiskoulutus ei ole huono asia, mutta mitä olen ihmisten juttuja
kuullut näistä kursseista, niin käytännön toteutus on asia erikseen.


Janne

[Olli Toivanen]

Post by Janne Inkinen
Niinhän sen pitäisi mennä, että kosiskellaan fysiikalla kiinnostumaan
fysiikasta. Pahimmillaan noilla kotkotuksilla saa aikaan vain
pettymyksen, kun leikkimisen jälkeen lyödään kaavat pöytään. Fysiikassa
voi sentään tehdä monia mielenkiintoisia demoja, vaikka minua kyllä
koulussa kiinnosti eniten tietää mitä ne elektronit ja protonit ovat.
Onneksi kirjastosta löytyi kirjoja. Demotunnit lähinnä ottivat päähän.

Demot ja oppilaiden itse tekemät kokeet pitääkin tehdä sitten kun ne
kaavat jo osataan. Kun omin silmin näkee kuinka vesi kiehuu alle
kädenlämpöisenä vakuumikuvun alla niin pakkohan se on uskoa. Hyvä opettaja
tässä vaiheessa pistäisikin oppilaat miettimään miksi. Demot,
oppilastyöt, pikkukilpailut ja erilaiset pähkinät ovat ihan hyvä mauste
sopivasti käytettyinä sitten kun perusteet osataan.

Olen kerännyt tästä ryhmästä ja muualtakin joitain pikkupähkinöitä ja
demoreseptejä, saa nähdä saanko joskus aikaiseksi kirjoittaa niistä
koosteen. Esimerkiksi: miksi pienet vesipisarat pomppivat kuumalla
liedellä? Hauska demo ja pähkinä.

Post by Janne Inkinen
Mikä merkitys fysiikan opetuksella on? Jos ei muuta, niin kyllä se voisi
yleissivistykseen kuulua, että tietäisi edes joitakin perusasioita.
Nykyisin mielestäni monet fysiikkaan kuuluvat asiat leimataan herkästi
erikoistuneille asiantuntijoille kuuluviksi. Siitä mitä johtimessa
tapahtuu ei tarvitse tietää mitään, mutta sivistymättömäksi leimautuu,
jos ei tiedä antiikin filosofiasta.

Et ole ainoa joka ihmettelee tätä. Että ihminen, joka ei löydä
pohjantähteä taivaalta ilkkuu sivistymättömäksi sellaista, joka ei
muista kuka sävelsi minkäkin oopperan.

[Janne Inkinen]

Olli Toivanen <***@päättele.itse.domain.fi> wrote:

: Olen kerännyt tästä ryhmästä ja muualtakin joitain pikkupähkinöitä ja
: demoreseptejä, saa nähdä saanko joskus aikaiseksi kirjoittaa niistä
: koosteen. Esimerkiksi: miksi pienet vesipisarat pomppivat kuumalla
: liedellä? Hauska demo ja pähkinä.

Koosteelle voisi olla käyttöä, joten kirjoita ihmeessä kun joudat. Jos
tätä lukevat fysiikan opettajatkin, niin heitä ainakin voisi kiinnostaa.

Minäkin olen tuota vesipisarajuttua demonnut tyttöystävälle ja kuullut
kuinka olen niin söpö, kun innostun sellaisista asioista. Vastoin
joidenkin luuloa, fysiikka soveltuu siis myös naisten vikittelyyn,
kunhan muistaa olla hiljaa kiertoryhmän generaattoreista. Etenkin
tähtitaivas on oikein hyvä, jos tuntee kuvioita ja tietää vähän
tähdistä. Kartoista löytää planeettojen asemat.

: Et ole ainoa joka ihmettelee tätä. Että ihminen, joka ei löydä
: pohjantähteä taivaalta ilkkuu sivistymättömäksi sellaista, joka ei
: muista kuka sävelsi minkäkin oopperan.

"Sivistys" on kulttuurisesti määräytynyttä ja sisältää tietyt asiat. Se
on tosiaan perin ihmeellistä, että luonnontieteellisistä asioista voi
tulla lausuneeksi vaikka millaisia typeryyksiä kun niiden tunteminen
muka kuuluu lähinnä ammattilaisille ja nörteille. Sen huomaa myös
toimittajien jutuista, joissa saattaa olla ihan uskomattomia mokia ja ei
niitä usein edes korjata myöhemminkään. Sen minä olen päätellyt, että
toimittajat ovat katsoneet, että heidän ei tarvitse hankkia näistä
asioista asiantuntemusta ja varmaan vaikeaa se olisikin, jos ei ole
mitään pohjaa alalta. Kenellekään vähän lukiossa päätänsä vaivanneelle
se ei kuitenkaan mahdotonta olisi tarkistaa väitteiden mielekkyyttä tai
edes yrittää käyttää asiallisia lähteitä. Laitan tähän muutamia
esimerkkejä.

* Mika Parkkonen haastatteli Radonin (ven. sät.suojeluviranomainen)
tiedottajaa, joka kertoi, että puistoon haudattujen ydinjätteiden vuoksi
jopa muutamien tuntien oleskelu alueella voi olla lapsille vaarallista
ja aiheuttaa komplikaatioita. Jutussa annetuista annosnopeusarvoista
laskin, että ympärivuorokautinen oleskelu puistossa antaisi
oleskelijalle noin 15 mSv:n annoksen vuoden aikavälillä. Vertailu:
suomalaisten vuotuiset tausta-annokset ovat keskimäärin noin 4 mSv.
Venäläiset puhuvat, suomalaiset kirjoittavat - tähän sarjaan saadaan
tarvittaessa monta jatko-osaa!

* Suurin piirtein kaikki jutut ydinaseiden valmistamisesta. Milloin Pu
separoidaan jätteestä sentrifugoimalla ja milloin on epätaloudellista
käyttää sähköä kaasusentrifugeilla tapahtuvaan uraanin rikastamiseen
(mainstream-menetelmistä tämä on suurin piirtein taloudellisin).

* Jutut _napajäätiköiden_ sulamisesta kohta puoliin. Vrt. geofysiikan
laitoksen Juha Kakkurin laskelmat kymmenien tuhansien vuosien
vasteajasta huomattavan lämpötilannousun huomioon ottaen. Lisäksi näissä
harvemmin muistetaan isostaattista tasapainoa: sulanut vesi muuttaa
maankuoren muotoa ja meret painuvat syvemmälle ja mantereet nousevat.
Kompensoi yllättävän paljon sulamisvesistä aiheutunutta pinnannousua.

* "Sademetsä pinta-ala hupenee x jalkapallokentällistä sekunnissa
Amazonasissa" -tyylin väitteet.
Joskus x on sellainen, että laskutulokseksi saa
Ranskan kokoisen alueen vuotuiseksi hävitykseksi. Koska näin on jatkunut
jo pitkään, niin luulisi sademetsien jo kadonneen Amazonasista.
Kannattaa toimittajankin vähän miettiä keneltä kysyy asiasta ja muistaa
numerotaito.

[tästä listasta voisi tulla pitkä...]

Liian iso osa julkisuudessa olevista luonnontiedeuutisista on joko
sensaatiohakuisia tai suoranaisesti virheellisiä. Voi liittyä siihen,
mitä aiemmin kirjoittelimme luonnontieteiden osaamisesta ja
sivistyksestä, odotuksista mitä ihmiset tietävät ja mitä he opiskelevat.
Luonnontieteissä olisi kuitenkin potentiaalia erittäin asialliseen
uutisointiin ja se edellyttäisi rehellisyyden lisäksi jonkinasteista
asiantuntemusta.

Summa summarum (Janne brassailee sivistyksellä!): FAQ:iin tarvitaan
ehdottomasti samanlainen "tyhjänpäiväiset väitteet" osasto mikä on John
Baezilla esim. kosmologiasta ja suhteellisuusteoriasta. Ne samat jutut
nimittäin toistuvat vuodesta toiseen.


Janne Inkinen

P.S. Jotkut tuttuni saattavat olla yllättyneitä kirjoituksestani, joten
ei minulla edelleenkään ole mitään klassista sivistystä vastaan, päin
vastoin. :)

[Jack]

Post by Janne Inkinen
"Sivistys" on kulttuurisesti määräytynyttä ja sisältää tietyt asiat. Se
on tosiaan perin ihmeellistä, että luonnontieteellisistä asioista voi
tulla lausuneeksi vaikka millaisia typeryyksiä kun niiden tunteminen
muka kuuluu lähinnä ammattilaisille ja nörteille.

Lueskelin kirjakaupassa kirjaa nimeltä "Sivistyksen käsikirja".
Siinä oli luku: "Mitä ei tule tietää", jossa oli tietysti mainittu
tv-ohjelmien lisäksi luonnontieteet. Jäi ostamatta.

[Lassi Hippeläinen]

Post by Jack

Post by Janne Inkinen
"Sivistys" on kulttuurisesti määräytynyttä ja sisältää tietyt asiat. Se
on tosiaan perin ihmeellistä, että luonnontieteellisistä asioista voi
tulla lausuneeksi vaikka millaisia typeryyksiä kun niiden tunteminen
muka kuuluu lähinnä ammattilaisille ja nörteille.

Lueskelin kirjakaupassa kirjaa nimeltä "Sivistyksen käsikirja".
Siinä oli luku: "Mitä ei tule tietää", jossa oli tietysti mainittu
tv-ohjelmien lisäksi luonnontieteet. Jäi ostamatta.

Sivistys määritellään joutilaisuuden mukaan. Luonnontieteet ovat
ammattiasioita, joten niitä ei tule hallita. Luultaisiin työssäkäyväksi
proleksi eikä sivistyneeksi kansalaiseksi.

-- Lassi

[Gepa]

Post by Janne Inkinen
* Mika Parkkonen haastatteli Radonin (ven. sät.suojeluviranomainen)
tiedottajaa, joka kertoi, että puistoon haudattujen ydinjätteiden
vuoksi jopa muutamien tuntien oleskelu alueella voi olla lapsille
vaarallista ja aiheuttaa komplikaatioita. Jutussa annetuista
annosnopeusarvoista laskin, että ympärivuorokautinen oleskelu
puistossa antaisi oleskelijalle noin 15 mSv:n annoksen vuoden
aikavälillä. Vertailu: suomalaisten vuotuiset tausta-annokset ovat
keskimäärin noin 4 mSv. Venäläiset puhuvat, suomalaiset kirjoittavat
- tähän sarjaan saadaan tarvittaessa monta jatko-osaa!

Antaisit varmasti omien lastesi oleilla ilman hätäpäivää puistossa jonne on
haudattu ydinjätteitä?

Post by Janne Inkinen
* Jutut _napajäätiköiden_ sulamisesta kohta puoliin. Vrt. geofysiikan
laitoksen Juha Kakkurin laskelmat kymmenien tuhansien vuosien
vasteajasta huomattavan lämpötilannousun huomioon ottaen. Lisäksi
näissä harvemmin muistetaan isostaattista tasapainoa: sulanut vesi
muuttaa maankuoren muotoa ja meret painuvat syvemmälle ja mantereet
nousevat. Kompensoi yllättävän paljon sulamisvesistä aiheutunutta
pinnannousua.

NASA:n tutkijoiden huoli, jota tuotiin muutama viikko sitten esiin TV:ssä,
on kai täysin aiheeton, kuten monien muidenkin tutkijoiden?

Post by Janne Inkinen
* "Sademetsä pinta-ala hupenee x jalkapallokentällistä sekunnissa
Amazonasissa" -tyylin väitteet.
Joskus x on sellainen, että laskutulokseksi saa
Ranskan kokoisen alueen vuotuiseksi hävitykseksi. Koska näin on
jatkunut jo pitkään, niin luulisi sademetsien jo kadonneen
Amazonasista. Kannattaa toimittajankin vähän miettiä keneltä kysyy
asiasta ja muistaa numerotaito.

Sademetsät kai lisääntyvät ja huoli on täysin tuulesta temmattua.

Post by Janne Inkinen
[tästä listasta voisi tulla pitkä...]

Uskon siitä tulevan pitkän. Kaikki globaalit asiat joista joku hörhö on
huolissaan.

Post by Janne Inkinen
Liian iso osa julkisuudessa olevista luonnontiedeuutisista on joko
sensaatiohakuisia tai suoranaisesti virheellisiä. Voi liittyä siihen,
mitä aiemmin kirjoittelimme luonnontieteiden osaamisesta ja
sivistyksestä, odotuksista mitä ihmiset tietävät ja mitä he
opiskelevat. Luonnontieteissä olisi kuitenkin potentiaalia erittäin
asialliseen uutisointiin ja se edellyttäisi rehellisyyden lisäksi
jonkinasteista asiantuntemusta.
Summa summarum (Janne brassailee sivistyksellä!): FAQ:iin tarvitaan
ehdottomasti samanlainen "tyhjänpäiväiset väitteet" osasto mikä on
John Baezilla esim. kosmologiasta ja suhteellisuusteoriasta. Ne samat
jutut nimittäin toistuvat vuodesta toiseen.

Millaistahan asiantuntevuutta etsit, toivottavasti et omasi kaltaista?
Jos ilmaston lämpeminen ja napajäätiköiden sulaminen, ydinjätteen
vaarallisuus tai sademetsien häviäminen on mielestäsi tyhjänpäiväistä
väittelyä, niin haluan todella kuulla totuuden=)

[Janne Inkinen]

Gepa <***@kolumbus.fi> wrote:
: Janne Inkinen wrote:

Syyllistyt kyllä nyt varsin epäasiallisiin väitteisiin, mutta saat tällä
kertaa vastauksen. Oli oikeastaan aika hauskaa, että vastasit, sillä
voisit sopia aika hyvin siihen kohderyhmään, joita vedätetään
tuollaisilla virheelliseksi tuomitsemallani uutisoinnillani. Osasit joka
kerta takertua yhteen sanaan, jonka kontekstia et selvästi ymmärtänyt,
ja vauhkosit sen perusteella. Sinusta saatiin nyt oikein hyvä esimerkki,
kiitos vaan.

: > * Mika Parkkonen haastatteli Radonin (ven. s?t.suojeluviranomainen)
: > tiedottajaa, joka kertoi, ett? puistoon haudattujen ydinj?tteiden
: > vuoksi jopa muutamien tuntien oleskelu alueella voi olla lapsille
: > vaarallista ja aiheuttaa komplikaatioita. Jutussa annetuista
: > annosnopeusarvoista laskin, ett? ymp?rivuorokautinen oleskelu
: > puistossa antaisi oleskelijalle noin 15 mSv:n annoksen vuoden
: > aikav?lill?. Vertailu: suomalaisten vuotuiset tausta-annokset ovat
: > keskim??rin noin 4 mSv. Ven?l?iset puhuvat, suomalaiset kirjoittavat
: > - t?h?n sarjaan saadaan tarvittaessa monta jatko-osaa!

: Antaisit varmasti omien lastesi oleilla ilman h?t?p?iv?? puistossa jonne on
: haudattu ydinj?tteit??

Ensinnäkin: laskemalla nähdään kuinka karkeasti Radonin tiedottaja
liioittelee asiaan liittyviä riskejä. Muutaman tunnin happihyppy on
tuolla ihan vaaraton säteilyvaaran puolesta. Suomesta löytyy kellareita,
joista saa paljon suurempia annoksia sisäilman radonin vuoksi, jos
niihin muuttaa asumaan.

Toiseksi: ihmiset asuvat tuollaisilla alueilla, joilla saa taustasta
tuon verran annosta ilman jätteitäkin. Se on vain nelinkertainen annos
keskimääräiseen taustaan, johon liittyvää riskiä ei osata oikeastaan
laskea, mutta se oletetaan tavallista suuremmaksi.

Sitten vielä vastaus: jos minulla olisi lapsia, niin voisin mennä heidän
kanssa puistoon ja kertoa, että näin mukavaan paikkaan ne pirut keksivät
vastuuttomuuttaan haudata jätteen. Jos mielipidettäni asiasta
kysyttäisiin, niin vaatisin varmasti jätteiden kaivamista ylös puistosta
ja sijoittamista turvallisempaan paikkaan. Eihän sitä tiedä milloin Veli
Venäläisen paketti alkaa vuotaa, jos työtavat ovat tuollaiset muutenkin.
Ei siellä asuminen ole tietenkään suositeltavaa, vaan siihen liittyy
riski.

: > * Jutut _napaj??tik?iden_ sulamisesta kohta puoliin. Vrt. geofysiikan
: > laitoksen Juha Kakkurin laskelmat kymmenien tuhansien vuosien
: > vasteajasta huomattavan l?mp?tilannousun huomioon ottaen. Lis?ksi
: > n?iss? harvemmin muistetaan isostaattista tasapainoa: sulanut vesi
: > muuttaa maankuoren muotoa ja meret painuvat syvemm?lle ja mantereet
: > nousevat. Kompensoi yll?tt?v?n paljon sulamisvesist? aiheutunutta
: > pinnannousua.

: NASA:n tutkijoiden huoli, jota tuotiin muutama viikko sitten esiin TV:ss?,
: on kai t?ysin aiheeton, kuten monien muidenkin tutkijoiden?

Napajäätiköt ovat eri asia kuin vuoristojäätiköt ja merijää. Jos
napajäätikkö aikoo ottaa ja sulaa, niin se ensin kasvaneen sadannan
vuoksi kasvaa, joten siinä on sinulle parempi indikaattori. Opetetaan
geofysiikan peruskurssilla. Isot jäämassat reagoivat hitaasti.

: > * "Sademets? pinta-ala hupenee x jalkapallokent?llist? sekunnissa
: > Amazonasissa" -tyylin v?itteet.
: > Joskus x on sellainen, ett? laskutulokseksi saa
: > Ranskan kokoisen alueen vuotuiseksi h?vitykseksi. Koska n?in on
: > jatkunut jo pitk??n, niin luulisi sademetsien jo kadonneen
: > Amazonasista. Kannattaa toimittajankin v?h?n mietti? kenelt? kysyy
: > asiasta ja muistaa numerotaito.

: Sademets?t kai lis??ntyv?t ja huoli on t?ysin tuulesta temmattua.

Sellaista ei esitetty, mutta ikävä kyllä osa sademetsiä koskevasta
tiedosta on vääristeltyä, kuten vaikkapa nuo hakkuuluvut, joissa ei ole
päätä eikä häntää. Toinen asia on hapennettotuotanto, josta ei anneta
kunniaa planktonille, joka sen kai ansaitsisi?

: Jos ilmaston l?mpeminen ja napaj??tik?iden sulaminen, ydinj?tteen
: vaarallisuus tai sademetsien h?vi?minen on mielest?si tyhj?np?iv?ist?
: v?ittely?, niin haluan todella kuulla totuuden=)

Tässä on herralla/rouvalla/neidillä mennyt nyt pahemman kerran herne
nenään vieläpä aiheetta. Esitetään minun esitettäneen väitteitä, joita
minä en ole esittänyt. Villiä.

Kaikenlaisen suojelun uskottavuutta minun silmissäni vähentää paskan
puhuminen aiheista, jotta ne saataisiin kuulostamaan mahdollisimman
kamalilta. Tällä tavalla esim. GreenPeace on menettänyt uskottavuutensa
silmissäni. He saattavat ihan hyvin toisinaan olla oikeassa asioissaan,
mutta minä en enää jaksa ottaa selvää siitä, kun romua niin riittämiin
menneisyydessä tullut vastaan.


Janne Inkinen

[Sampo Smolander]

Post by Janne Inkinen
Oikeastaan huolestuttavampaa on se, että ihmisillä, jotka
eivät opiskele / ole opiskelleet matemaattisia luonnontieteitä tai
tekniikkaa, on kirjoittamaton lupa nostaa kädet pystyyn heti kaavan
nähtyään.

Heh. Riitelin joskus fuksina mikrobiologian labrakurssin assarin
(ml-tdk:sta valmistunut henkilö) kanssa, kun assari halusi että
olisimme piirtäneet logaritmipaperille nollasta alkavan kasvukäyrän.

[Janne Inkinen]

Sami Rasanen <***@cc.jyu.fi_roska> wrote:

: Rahavaikeudet ovat konkreettisia. Kuinka monessa lukiossa fysiikan
: opettaja on valmistunut fysiikasta? Aika harvassa kaupungissakaan on
: mahdollista tai järkevää palkata yhden aineen opettajia, vaan melko
: usein aineita on kolme, pahimmillaan jopa neljä (mat, fys, kem, tite).
: Tällöin väistämättä opettajan tiedot jostakin osa-alueesta ovat
: rajoittuneet.

Fakta: vanhat approt antavat pätevyyden aineen opettamiseen. Uusilta
opeilta vaaditaan cumu. Jos Heikki on opiskellut joskus 30 vuotta sitten
fysiikan appron, niin minkäköhän verran Heikki osaa fysiikkaa. Ei
varmaan kovin paljon. En muista missä vuodessa menee raja.

Tilanne: kouluissa on viroista tappelu. Vanhoilla opeilla on em. faktan
vuoksi enemmän muodollista pätevyyttä ja sen lisäksi paljon enemmän
työkokemusta kuin uusilla, joten he saavat virkoja paljon helpommin.

: Sitten innokkaana oppilaani laskeskelin naama peruslukemilla kuinka
: suurta haipakkaa pitäisi painella, jotta painaisin 100 kg yms.
: Oikeastaan oli "järkyttävää" miten monesta asiasta oli aivan väärä
: käsitys. (Kuinka monesta on yhä edelleen, olipa oppi lukiosta,
: yliopistosta tai muusta kirjallisuudesta?)

Ja kuinka moni heistä ei usko minua, kun sanon, että noissa
massankasvulaskuissa ei ole järkeä. "Kyllä koulukirjassa sanottiin ihan
muuta."


Janne Inkinen

[Henri Tapani Heinonen]

Post by Sami Rasanen
a=650 nm. Sähkö maksaa 20 senttiä/kWh. Laske kuinka paljon maksaa 1 kg
punaisia fotoneita.

Richard Feynman kertoi kirjassaan, että jossain kirjassa oli ollut tehtävänä
laskea taivaalla näkyvien tähtien yhteenlaskettu lämpötila. Eihän se ole
kovin mielekästä...

[Sampo Smolander]

Post by Henri Tapani Heinonen
Richard Feynman kertoi kirjassaan, että jossain kirjassa oli ollut tehtävänä
laskea taivaalla näkyvien tähtien yhteenlaskettu lämpötila. Eihän se ole
kovin mielekästä...

Se taisi (jos muistan oikein) olla joku ala-asteen matikankirja.

[Henri Tapani Heinonen]

Post by Sampo Smolander

Post by Henri Tapani Heinonen
Richard Feynman kertoi kirjassaan, että jossain kirjassa oli ollut tehtävänä
laskea taivaalla näkyvien tähtien yhteenlaskettu lämpötila. Eihän se ole

Se taisi (jos muistan oikein) olla joku ala-asteen matikankirja.

Muistaakseni Feynman oli joutunut tarkastamaan joitain kirjoja. Ne siis
olivat luultavasti yliopiston uusia oppikirjoja. Lämpötilat myös piti laskea
muistaakseni tähtien värien perusteella, joten ei se voi olla peruskoulun
fysiikkaa...

[Sampo Smolander]

Post by Henri Tapani Heinonen
Muistaakseni Feynman oli joutunut tarkastamaan joitain kirjoja.
Ne siis olivat luultavasti yliopiston uusia oppikirjoja.

Ei ei, ne olivat ala-asteen matikankirjoja.

Seuraavat tekstit napattu täältä:
http://www.textbookleague.org/103feyn.htm
(Oli muuten helppo löytää hakusanoilla: feynman star temperature books.)

In 1964 the eminent physicist Richard Feynman served on the State of
California's Curriculum Commission and saw how the Commission chose math
textbooks for use in California's public schools.

Post by Henri Tapani Heinonen
Lämpötilat myös piti laskea muistaakseni tähtien värien perusteella,
joten ei se voi olla peruskoulun fysiikkaa...

Se olikin ala-asteen yhteenlaskua tähtien läpötilojen avulla :-)
Tarina on alla. Kannattaa lukea, se on sikahauska:

Finally I come to a book that says, "Mathematics is used in science in
many ways. We will give you an example from astronomy, which is the
science of stars." I turn the page, and it says, "Red stars have a
temperature of four thousand degrees, yellow stars have a temperature of
five thousand degrees . . ." -- so far, so good. It continues: "Green
stars have a temperature of seven thousand degrees, blue stars have a
temperature of ten thousand degrees, and violet stars have a temperature
of . . . (some big number)." There are no green or violet stars, but the
figures for the others are roughly correct. It's vaguely right -- but
already, trouble! That's the way everything was: Everything was written by
somebody who didn't know what the hell he was talking about, so it was a
little bit wrong, always! And how we are going to teach well by using
books written by people who don't quite understand what they're talking
about, I cannot understand. I don't know why, but the books are lousy;
UNIVERSALLY LOUSY!

Anyway, I'm happy with this book, because it's the first example of
applying arithmetic to science. I'm a bit unhappy when I read about the
stars' temperatures, but I'm not very unhappy because it's more or less
right -- it's just an example of error. Then comes the list of problems.
It says, "John and his father go out to look at the stars. John sees two
blue stars and a red star. His father sees a green star, a violet star,
and two yellow stars. What is the total temperature of the stars seen by
John and his father?" -- and I would explode in horror.