Discussion:
Grafiittihidasteinen ydinreaktori
(too old to reply)
Tuomas Yrjövuori
2013-05-23 15:18:34 UTC
Permalink
Wikipedian artikkeli grafiittihidasteisesta ydinreaktorista:
<http://fi.wikipedia.org/wiki/Grafiittihidasteinen_kanavatyyppinen_reaktori>

Tuossa sanotaan: "Reaktorin hidastinaine grafiitti eli alkuaine hiili
voi vakavassa onnettomuudessa syttyä palamaan, mikä mahdollisti yhdessä
muiden suunnitteluvikojen kanssa Tšernobylin onnettomuuden massiivisen
päästön."

Minä olen ymmärtänyt niin, että Tšernobylin onnettomuuden aiheutti
nimenomaan se, että grafiitti ei onnettomuuden sattuessa katoa riittävän
nopeasti siitä reaktorin sydämen ympäriltä. Raskasvesihidasteinen
reaktori hiipuu onnettomuustilanteessa itsestään, kun se raskas vesi
siitä ympäriltä kiehuu nopeasti pois.

Olenko ymmärtänyt väärin? Onko tuo Widipedian artikkeli vähintäänkin
harhaanjohtava tai peräti täysin virheellinen? Lieneekö minulta mennyt
neutroni_heijastin_ ja neutroni_hidastin_ käsitteinä sekaisin?

Sitten vielä kysymys plutoniumin valmistuksesta. Iranin paljon
parjatussa ydinohjelmassa epäillään käytettävän raskasta vettä
plutoniumin valmistukseen. Eikös grafiittia sitten voi käyttää apuna
plutoniumin valmistuksessa, vai miksi juuri raskaasta vedestä on saatu
kohu aikaan?
--
Tuomas Yrjövuori
Erkki Aalto
2013-05-24 10:43:48 UTC
Permalink
Tuomas Yrjövuori <***@aalto.fi> wrote:
: Wikipedian artikkeli grafiittihidasteisesta ydinreaktorista:
: <http://fi.wikipedia.org/wiki/Grafiittihidasteinen_kanavatyyppinen_reaktori>

: Tuossa sanotaan: "Reaktorin hidastinaine grafiitti eli alkuaine hiili
: voi vakavassa onnettomuudessa syttyä palamaan, mikä mahdollisti yhdessä
: muiden suunnitteluvikojen kanssa Tšernobylin onnettomuuden massiivisen
: päästön."

: Minä olen ymmärtänyt niin, että Tšernobylin onnettomuuden aiheutti
: nimenomaan se, että grafiitti ei onnettomuuden sattuessa katoa riittävän
: nopeasti siitä reaktorin sydämen ympäriltä. Raskasvesihidasteinen
: reaktori hiipuu onnettomuustilanteessa itsestään, kun se raskas vesi
: siitä ympäriltä kiehuu nopeasti pois.

Grafiitti ei katoa ensinkään. Sen sijaan jäähdytysvesi rupesi kiehumaan
ja absorboi vähemmän neutroneja, jolloin reaktio kiihtyi entisestään.
Räjähdyksen jälkeen grafiitti syttyi palamaan. Eli ei tuossa tekstissä
virhettä ole.

: Olenko ymmärtänyt väärin? Onko tuo Widipedian artikkeli vähintäänkin
: harhaanjohtava tai peräti täysin virheellinen? Lieneekö minulta mennyt
: neutroni_heijastin_ ja neutroni_hidastin_ käsitteinä sekaisin?

: Sitten vielä kysymys plutoniumin valmistuksesta. Iranin paljon
: parjatussa ydinohjelmassa epäillään käytettävän raskasta vettä
: plutoniumin valmistukseen. Eikös grafiittia sitten voi käyttää apuna
: plutoniumin valmistuksessa, vai miksi juuri raskaasta vedestä on saatu
: kohu aikaan?

: --
: Tuomas Yrjövuori
--
Erkki 'Örkki' Aalto "Life is divided up into
Internet: ***@Helsinki.FI the horrible and the miserable"
Snail: Tietotekniikkakeskus, P.O. Box 28
FI-00014 University of Helsinki, Finland
Loading...