Discussion:
Pertti Jotuni (1931 - 2007)
(too old to reply)
Pertti Luukkonen
2007-02-13 16:43:16 UTC
Permalink
HS 13. 2. 2007 (C5)

Tieteen popularisoinnin uranuurtaja, tiedetoimittaja DI Pertti Jotuni on
kuollut 75-vuotiaana. Muistamme hänet erityisesti TV:n kuu-studioista,
joissa hän selosti Apollo-lentoja 1969 - 72 yhdessä myös edesmenneen Björn
Hjelmin kanssa; tällä oli jatkuvasti rööki huulessa! Jotuni sai Valtion
tiedonjulkistamispalkinnon 1970.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pertti_Jotuni
Jorma Moll
2007-02-15 19:57:06 UTC
Permalink
On 13 helmi, 18:43, "Pertti Luukkonen"
Post by Pertti Luukkonen
Tieteen popularisoinnin uranuurtaja, tiedetoimittaja DI Pertti Jotuni on
kuollut 75-vuotiaana. Muistamme hänet erityisesti TV:n kuu-studioista,.....
Sieltä hänet muistetaan. Asiallinen mies.
Hänellä on se takanaan, mikä meillä on edessä.

rauhallisin terveisin J.M.
Tapio V.
2007-02-16 14:53:45 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Pertti Luukkonen
Tieteen popularisoinnin uranuurtaja, tiedetoimittaja DI Pertti
Jotuni on kuollut 75-vuotiaana. Muistamme hänet erityisesti TV:n
kuu-studioista,.....
Sieltä hänet muistetaan. Asiallinen mies.
Asiallisinkin mies voi reagoida oudosti oudossa tilanteessa. Muistamme hänet
myös ihmettelemässä Uri Gellerin lusikanvääntelyjä tyyliin "luonnossa on
paljon sellaista mitä ihminen ei osaa selittää".

Tapsa
Pertti Luukkonen
2007-02-16 17:44:01 UTC
Permalink
"Tapio V."
Jorma Moll
(- -) Pertti Jotuni (- -)
Asiallisinkin mies voi reagoida oudosti oudossa tilanteessa. Muistamme
hänet myös ihmettelemässä Uri Gellerin lusikanvääntelyjä tyyliin
"luonnossa on paljon sellaista mitä ihminen ei osaa selittää".
Oli myös vapaamuurari-periodi.
Jorma Moll
2007-02-17 19:58:26 UTC
Permalink
Post by Pertti Luukkonen
Oli myös vapaamuurari-periodi.
Muistankohan oikein että hän oli julkisesti myös uskossa?
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")

yst. terv. J.M.
Pertti Luukkonen
2007-02-17 20:28:21 UTC
Permalink
"Jorma Moll" .
Post by Pertti Luukkonen
Oli myös vapaamuurari-periodi.
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")

Mielestäni päin vastoin.
Jorma Moll
2007-02-18 08:16:27 UTC
Permalink
Post by Pertti Luukkonen
"Jorma Moll" .
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?

yst. terv. J.M.
Pertti Luukkonen
2007-02-18 16:25:01 UTC
Permalink
"Jorma Moll"
Post by Pertti Luukkonen
"Jorma Moll" .
"Pertti Luukkonen"
(- -)
Post by Pertti Luukkonen
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?

Stabiilius ja älykkyys korreloivat. Hulluuden ja "viisauden" yhdistyminen
pohjaa luultavasti paljolti Kretscmerin (1926, laajennettu 1948) kirjaan
"Nerous ja ihminen" (suom. 1950).

K r e t s c h m e r, Ernst (1888- 1964), saks. psykiatri, tunnetuin
*typologiastaan (alla). Myös mm. (1918) der sensitive Beziegungswahn
(*ajattelu suhteuttava). *AÄGP presidentti 1930- 33 ja 1948- .

K r e t s c h m e r i n .t y p o l o g i a, konstitutionaalinen *typologia,
jonka *Kretschmer esitti 1921 teoksessaan Körperbau und Character.
*Skitsofrenia-potilaissa oli kaksi ruumiillista perustyyppiä: 1) hoikka
leptosominen rakenne, johon liittyi sisäänpäin kääntynyt skitsotyymi
*luonne, ja 2) vahvalihaksinen atleettinen konstituutio, johon assosioitui
hitaan sitkeä viskoosi *karaktääri. *Maanis-depressiivisillä oli usein 3)
pyöreä pykninen ruumiinrakenne ja ulospäin suuntautunut syklotyymi luonne.
4) Dys-plastinen konstituutio ei sopinut kolmeen perustyyppiin. Kretschmerin
typologia stimuloi tutki-musta aina 1950-luvulle, ja sen parannettu versio
on *Sheldon'in typologia. Nyky-ään näillä on vain historiallista arvoa.

Pertti Luukkonen (2007): Kliinisen psykologian ensyklopedia.

(Psykopatologia - Granum, kevät 2007)
Jorma Moll
2007-02-18 20:09:18 UTC
Permalink
"JormaMoll"
"JormaMoll" .
"Pertti Luukkonen"
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?
Stabiilius ja älykkyys korreloivat. Hulluuden ja "viisauden" yhdistyminen
pohjaa luultavasti paljolti Kretscmerin (1926, laajennettu 1948) kirjaan
"Nerous ja ihminen" (suom. 1950).
Saako tässä yhteydessä puhua kirjailijoista ja taiteilijoista? Ei nyt
äkkiseltään tule muuta mieleen kuin se että leegio meidän eturivin
kirjailijoita on ollut hoidettavana Lapinlahden Sairaalassa.

Niin, ja lisäksi on todettu että yhdellekään talon henkilökuntaan
kuuluvalle ei ole pystytetty patsasta, mutta monelle potilaalle on :-)

Lienee myös yleisesti hyväksytty asia, että alkoholistit ovat
keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Tunne- elämä on muuta.

yst. terv. J.M.
Pertti Luukkonen
2007-02-19 19:38:19 UTC
Permalink
"Jorma Moll"
"JormaMoll"
"Pertti Luukkonen"
"JormaMoll" .
"Pertti Luukkonen"
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?
Stabiilius ja älykkyys korreloivat. Hulluuden ja "viisauden" yhdistyminen
pohjaa luultavasti paljolti Kretscmerin (1926, laajennettu 1948) kirjaan
"Nerous ja ihminen" (suom. 1950).
Saako tässä yhteydessä puhua kirjailijoista ja taiteilijoista? Ei nyt
äkkiseltään tule muuta mieleen kuin se että leegio meidän eturivin
kirjailijoita on ollut hoidettavana Lapinlahden Sairaalassa.

Niin, ja lisäksi on todettu että yhdellekään talon henkilökuntaan
kuuluvalle ei ole pystytetty patsasta, mutta monelle potilaalle on :-)

Lienee myös yleisesti hyväksytty asia, että alkoholistit ovat
keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Tunne- elämä on muuta.
________

En hyväksy; luulen että alkoholismi korreloi älykkyyden heikkouteen.

r e g r e s s i o .e g o n .p a l v e l u k s e s s a on väliaikaista ja
kontrolloitua *regressiota, joka edistää luovuutta. Termin esitti 1944
(*Hartmannin ja Loewenstein'in [*ego-psy-kologia] työtoveri) itäv.-yhdysv.
(1944-) psykologi ja psykoanalyytikko Ernst Kris (1900-1957) teoksessaan
"Psychoanalytic Explorations in Art" (1932-1952). *Minän palveluksessa
olevan regression erottaa patologisesta taantumasta sen väliaikaisuus ja
kontrolloitavuus, koeluonne. Minän taantumaa tarvitaan luovuuteen
liittyvässä tekemisessä, mutta myös vastaanottamisessa, varsinkin taiteissa,
mutta osin myös tieteissä (jotta ihminen pystyisi yhdistelemään asioita
uudella tavalla, joka ei ole tiu-kan *algoritminen). - Varsinaisella
taiteilija-*persoonallisuudella minän rajat omiin *piilotajuisempiin puoliin
ovat tavanomaista joustavammat ("heikot" *torjunnat). Tämä mahdollistaa sen,
että taiteilija pystyy ammentamaan ja hyväksikäyttämään omasta
persoonallisuudestaan kumpuavaa materiaalia. Myös minän rajat ulkomaailmaan
voivat olla joustavat, jolloin taiteilijalla on "herkät tuntosarvet". Tästä
kaikesta hän voi kuitenkin joutua "maksamaan veroa" siinä muodossa, että hän
saattaa ahdistua tavanomaista herkemmin. Taiteellinen inspiraatio ja luovuus
on passiivis-regressiivistä ja *primaari-prosessinomaista, leikillistä,
ammentavaa. Saatua materiaalia tulee kui-tenkin muokata aktiivisesti
*sekundaari-prosessinomaiseen ja inter-persoonallisesti kommunikoivaan
muotoon (joka ei ole *autistista). - Regressio egon palveluksessa ilmenee
myös *psykoterapiassa, niin terapeutilla kuin *potilaalla.
Jorma Moll
2007-02-20 07:54:30 UTC
Permalink
Post by Pertti Luukkonen
En hyväksy; luulen että alkoholismi korreloi älykkyyden
heikkouteen.
no voi voi... jäinkös minä nyt kinastelussa toiseksi?

yst. terv. J.M.
John Smith
2007-02-20 12:54:11 UTC
Permalink
Post by Pertti Luukkonen
"Jorma Moll"
"JormaMoll"
"Pertti Luukkonen"
"JormaMoll" .
"Pertti Luukkonen"
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?
Stabiilius ja älykkyys korreloivat. Hulluuden ja "viisauden" yhdistyminen
pohjaa luultavasti paljolti Kretscmerin (1926, laajennettu 1948) kirjaan
"Nerous ja ihminen" (suom. 1950).
Saako tässä yhteydessä puhua kirjailijoista ja taiteilijoista? Ei nyt
äkkiseltään tule muuta mieleen kuin se että leegio meidän eturivin
kirjailijoita on ollut hoidettavana Lapinlahden Sairaalassa.
Niin, ja lisäksi on todettu että yhdellekään talon henkilökuntaan
kuuluvalle ei ole pystytetty patsasta, mutta monelle potilaalle on :-)
Lienee myös yleisesti hyväksytty asia, että alkoholistit ovat
keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Tunne- elämä on muuta.
________
En hyväksy; luulen että alkoholismi korreloi älykkyyden heikkouteen.
r e g r e s s i o .e g o n .p a l v e l u k s e s s a on väliaikaista ja
unohdit mainita, mistä kopioit tuon tekstin !
Pertti Luukkonen
2007-02-20 13:12:00 UTC
Permalink
"John Smith"
(- -).
Post by John Smith
Post by Pertti Luukkonen
r e g r e s s i o .e g o n .p a l v e l u k s e s s a on väliaikaista ja
unohdit mainita, mistä kopioit tuon tekstin !
Pertti Luukkonen: "Kliinisen psykologian ensyklpedia".

Kirjasta Luukkonen: "50+ defenssiä" (2004) on seuraava:

34. REGRESSIO EGON PALVELUKSESSA

_____________________________________________________________

Regressio egon palveluksessa on väliaikaista ja kontrolloitua *regressiota,
joka edistää luovuutta.

Termin esitti 1944 (*Hartmannin ja Löwensteinin työ-toveri)
itävaltalais-yhdysvaltalainen (1944-) psykologi ja psykoanalyytikko Ernst
Kris (1900-1957) kokooma-teoksessaan Psychoanalytic Explorations in Art (14
esseetä 1932-1952).

Minän palveluksessa olevan regression erottaa pato-logisesta taantumasta
juuri sen väliaikaisuus ja kontrolloitavuus, sen ikään kuin koe-luonne.
Kerrotaan, että eräs kirjailija tuli *Jungin luo konsultoimaan
psykoottisesta pojastaan. Isä tuumasi ettei poikaa mikään vaivaa
(*normaalistaminen); "hänhän puhuu niin kuin minä kirjoitan". Jung vastasi:
"Niin, mutta te sukellatte; hän vajoaa."

Minä-taantumaa tarvitaan kaikessa luovuuteen liittyvässä, varsinkin
tekemisessä, mutta myös vastaanottamisessa Tämä koskee varsinkin taiteita,
mutta osin myös tieteitä.- Varsinaisella taiteilija-persoonallisuudella
minän rajat omiin piilotajuisempiin puoliin ovat tavanomaista
joustavammat('heikot'*torjunnat).Tämä mahdollistaa sen, että taiteilija
pystyy ammentamaan ja hyväksikäyttä-mään omasta persoonallisuudestaan
kumpuavaa materi-aalia. Myös minän rajat ulkomaailman suuntaan voivat olla
joustavat, jolloin taiteilijalla on "herkät tuntosarvet". Tästä kaikesta
taiteilija kuitenkin "maksaa veroa" siinä muodossa, että hän voi olla
tavanomaista herkempi ahdistumaan.

Taiteellinen inspiraatio ja luovuus on osaltaan passiivis-regressiivistä ja
*primaari-prosessinomaista, leikil-listä. Saatua materiaalia tulee kuitenkin
muokata aktiivi-sesti sekundaari-prosessinomaiseen ja
inter-persoonalli-sesti kommunikoivaan muotoon.- "Sehän kirjoittaa suo-raan
alitajunnasta", kommentoi Eila Kostamo kriittisesti Tiina Pystysen (2004:
21) aiempia runotekstejä.

Myös tieteessä ym. regressiosta egon palveluksessa katsotaan olevan hyötyä,
kun ihminen pystyy yhdistele-mään asioita uudella tavalla, joka ei ole
tiukan *algoritmi-nen, so. on osin intuitiivinen ja *heuristinen.
Regressiossa ihminen ammentaa; palatessaan regressiosta hän koos-taa. Paras
kombinaatio olisi suhteellisen vapaa liikkuminen alas ja ylös ilman
merkittävää ahdistuneisuutta ja todellisuuden-taju säilyttäen.

Me tavalliset pulliaiset saamme tyytyä taiteen tekemi-sen sijasta siitä
nauttimiseen. Siinäkin kuitenkin tarvitaan kontrolloitua regressiota. Esim.
ooppera on niin poske-tonta touhua, ettei sitä voi ottaa tosissaan. Jos
asenne on kriittinen, on nautinnollisuus mennyt. Täytyy mennä uneen mukaan!

Myös taidenautinnoissa on siksakkia regression ja progression välillä.
Esimerkkinä käyköön venäläisen pianistin Grigori Sokolovin
21.4.2004-konsertti, jossa olin minäkin ja HS:n Vesa Sirén (arvostelu
23.4.2004 C11): "Tajun tuolla puolen. Sokolov soittaa kuulijan pois ajasta
ja paikasta": "Istun nuotit sylissäni pianistin konsertissa. - Hän soittaa
Bachin partitaa nro 6, ja sointi on jotain ainutlaatuista", kirjoittaa
Sirén. - Täytyy tunnustaa, että Bachin aikana vaivuin useita kertoja
muutaman sekunnin uneen.

Väliajalla huomasin, että ohjelmassa on parasta mitä soolo-pianolle on
koskaan kirjoitettu, nimittäin Beethovenin (1770-1827) viimeinen
piano-sonaatti no 32 c-molli opus 111 (1821-22)! Odotin innokkaasti,
varsinkin kun vuonna 2002 kuulemani Mihail Pletnjovin esitys oli mielestäni
heikompi kuin Wilhelm Kempff'in (1895-1991) klassinen levytys (1951). Mutta
mitään Sokolovin tulkinnan kaltaista en ollut koskaan aiemmin kuullut!

Sirén jatkaa: "Siihen loppuu analyysi. Siitä alkaa elämys.(- -) Nyt alkavat
[Arietta-]sonaatin kuuluisat pitkät trilliketjut. Ne osuvat tajuntaan kuin
akupunktioneulat ihoon, tukkeutuneita yhteyksiä avaten ja ihmisenä ole-mista
helpottaen. - Nuotit ovat sylissäni, mutta niihin ei voi enää katsoa. Katsoa
voi vain tyhjyyteen tai lavalle, jossa harmaantuva 54-vuotias päättää
kosmisen matkan hiljaiseen C-duuri-sointuun. Tämä on oikea tapa kuunnella
Sokolovin konsertti. (- -)" - Tämän jälkeen uskalsin pettymyksen pelossa
kuunnella Kempffin levytystä vasta tätä kirjoitettaessa 29.7.2004.

Regressio egon palveluksessa ilmenee myös psyko- terapiassa, niin
terapeutilla kuin asiakkaalla. Varsinainen *regressio terapiassa on
kuitenkin ongelmallisempi juttu (s. 100).
Gc
2007-02-25 22:22:34 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
"JormaMoll"
"JormaMoll" .
"Pertti Luukkonen"
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?
Stabiilius ja älykkyys korreloivat. Hulluuden ja "viisauden" yhdistyminen
pohjaa luultavasti paljolti Kretscmerin (1926, laajennettu 1948) kirjaan
"Nerous ja ihminen" (suom. 1950).
Saako tässä yhteydessä puhua kirjailijoista ja taiteilijoista? Ei nyt
äkkiseltään tule muuta mieleen kuin se että leegio meidän eturivin
kirjailijoita on ollut hoidettavana Lapinlahden Sairaalassa.
Niin, ja lisäksi on todettu että yhdellekään talon henkilökuntaan
kuuluvalle ei ole pystytetty patsasta, mutta monelle potilaalle on :-)
Lienee myös yleisesti hyväksytty asia, että alkoholistit ovat
keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Tunne- elämä on muuta.
Jos noin on (ollut) kyseessä lienee se, että ainakaan ennen ei ollut
helppo saada niin paljon viinaa, että olisi voinut juoda itseään
parantolakuntoon.
Lassi Hippeläinen
2007-02-27 19:03:17 UTC
Permalink
Post by Gc
Post by Jorma Moll
"JormaMoll"
"JormaMoll" .
"Pertti Luukkonen"
(- -)
Eikö tietynlainen ailahtelevaisuus usein liity älykkyyteen?
("Hulluus ja viisaus asuvat usein samassa päässä")
Mielestäni päin vastoin.
Putosin kelkasta. Mikä pitäsisi kääntää päin vastoin?
Stabiilius ja älykkyys korreloivat. Hulluuden ja "viisauden"
yhdistyminen pohjaa luultavasti paljolti Kretscmerin (1926, laajennettu
1948) kirjaan "Nerous ja ihminen" (suom. 1950).
Saako tässä yhteydessä puhua kirjailijoista ja taiteilijoista? Ei nyt
äkkiseltään tule muuta mieleen kuin se että leegio meidän eturivin
kirjailijoita on ollut hoidettavana Lapinlahden Sairaalassa.
Yleensä katkohoidossa, harva hulluuden takia.
Post by Gc
Post by Jorma Moll
Niin, ja lisäksi on todettu että yhdellekään talon henkilökuntaan
kuuluvalle ei ole pystytetty patsasta, mutta monelle potilaalle on :-)
Lienee myös yleisesti hyväksytty asia, että alkoholistit ovat
keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä. Tunne- elämä on muuta.
Jos noin on (ollut) kyseessä lienee se, että ainakaan ennen ei ollut
helppo saada niin paljon viinaa, että olisi voinut juoda itseään
parantolakuntoon.
Ainahan lahjakkaalla taiteilijalla on ymmärtäväinen suojelija, joka
kustantaa huvit.

-- Lassi

Jorma Moll
2007-02-17 19:55:35 UTC
Permalink
Post by Tapio V.
Asiallisinkin mies voi reagoida oudosti oudossa tilanteessa. Muistamme hänet
myös ihmettelemässä Uri Gellerin lusikanvääntelyjä tyyliin "luonnossa on
paljon sellaista mitä ihminen ei osaa selittää".
Tuollaista en muistakaan. Hän siis uskoi Uri Gellerin temppuihin?

yst. terv. J.M.
Tapio V.
2007-02-19 08:15:21 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Muistamme hänet myös ihmettelemässä Uri Gellerin lusikanvääntelyjä
tyyliin "luonnossa on paljon sellaista mitä ihminen ei osaa
selittää".
Tuollaista en muistakaan. Hän siis uskoi Uri Gellerin temppuihin?
Vaikutti siltä. Ei ainakaan viitannut mitenkään siihen, että humpuukiahan
tämä on, vaikka ei tiedetäkään miten temppu tehdään.

Tapsa
an Onyymi
2007-02-19 08:25:07 UTC
Permalink
Post by Tapio V.
Post by Jorma Moll
Muistamme hänet myös ihmettelemässä Uri Gellerin lusikanvääntelyjä
tyyliin "luonnossa on paljon sellaista mitä ihminen ei osaa
selittää".
Tuollaista en muistakaan. Hän siis uskoi Uri Gellerin temppuihin?
Vaikutti siltä. Ei ainakaan viitannut mitenkään siihen, että humpuukiahan
tämä on, vaikka ei tiedetäkään miten temppu tehdään.
En ole Urin touhuja seuraillut, mutta miten voidaan tietää, että se on
humpuukia tietämättä miten se tehdään? Kai kuitenkin nyt tiedetään miten hän
temppunsa teki? Jos ei, niin millä perustein se on humpuukia?

Muutenkin minua vähän mietityttää se logiikka, että jokin "fysiikan lakien
vastainen" ilmiö selitetään humpuukiksi sillä, että se voidaan tehdä
humpuukina. Eikö tällainen päättely ole vähän ontuvaa? (eipä sillä, etteivät
ne ainakin pääsääntöisesti olisi humpuukia)
Otto J. Makela
2007-02-19 10:12:48 UTC
Permalink
Post by an Onyymi
Muutenkin minua vähän mietityttää se logiikka, että jokin "fysiikan
lakien vastainen" ilmiö selitetään humpuukiksi sillä, että se
voidaan tehdä humpuukina. Eikö tällainen päättely ole vähän ontuvaa?
(eipä sillä, etteivät ne ainakin pääsääntöisesti olisi humpuukia)
Olisiko sitten jotenkin oleellisen parempi päätelmä että niillä
kerroilla kun Uri Geller EI jäänyt kiinni huijaamisesta, hän teki
temppunsa yliluonnollisilla keinoilla?
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
an Onyymi
2007-02-19 13:42:42 UTC
Permalink
[pidättäydyn .fysiikassa]
Post by Otto J. Makela
Post by an Onyymi
Muutenkin minua vähän mietityttää se logiikka, että jokin "fysiikan
lakien vastainen" ilmiö selitetään humpuukiksi sillä, että se
voidaan tehdä humpuukina. Eikö tällainen päättely ole vähän ontuvaa?
(eipä sillä, etteivät ne ainakin pääsääntöisesti olisi humpuukia)
Olisiko sitten jotenkin oleellisen parempi päätelmä että niillä
kerroilla kun Uri Geller EI jäänyt kiinni huijaamisesta, hän teki
temppunsa yliluonnollisilla keinoilla?
Olenko väittänyt tällaista? Kysyin, että eikö ole ontuvaa päätellä jokin
humpuukiksi, koska se voidaan tehdä erehdyttämällä.

Tästä tuskin syntyy järjellistä keskustelua, joten jätänpä suosiolla tähän
(voitin nimittäin jo ensimmäisestä vastauksesta oluen :).
Kari Hyvönen
2007-02-20 10:23:48 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Tapio V.
Asiallisinkin mies voi reagoida oudosti oudossa tilanteessa. Muistamme hänet
myös ihmettelemässä Uri Gellerin lusikanvääntelyjä tyyliin "luonnossa on
paljon sellaista mitä ihminen ei osaa selittää".
Tuollaista en muistakaan. Hän siis uskoi Uri Gellerin temppuihin?
yst. terv. J.M.
Niin uskoi silloin moni muukin, joka seurasi showta tv:stä. Muistan,
että itsekin kävin tarkistamassa pöytälaatikon lusikat... :)
Pertti Luukkonen
2007-02-20 10:28:09 UTC
Permalink
Miten temppu tehdään?
Otto J. Makela
2007-02-20 12:30:12 UTC
Permalink
Miten temppu [Gellerin lusikanvääntely] tehdään?
Sorminäppäryydellä, monella eri käytännön toteutuksella.

Yksi helpoimmista on että lusikka huomaamatta etukäteen väännetään ja
sitten pikku hiljaa paljastamalla sitä kädestä saadaan aikaan vahva
illuusio siitä että lusikka juuri sillä hetkellä vääntyy.

Perusongelma näiden taikurien sorminäppäryystemppujen kanssa on että
niiden selostaminen on huomattavan paljon tylsempää ja vaikeampaa kuin
niiden katselu, eikä niitä välttämättä katsellessa tunnista vaikka
ymmärtäisikin selostukset...

Followup-to: sfnet.keskustelu.skeptismi
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Loading...