Discussion:
Lämpöpatterit landella
(too old to reply)
Matti Lehtiniemi
2016-04-17 05:57:03 UTC
Permalink
Oli tossa pari hanaa mennyt rikki maaseutu-asunnolla.
Lämpöpatterit oli säädetty (5:lle, tai 10:lle )asteelle, en nyt tiedä kummalle.
Joka tapauksessa niiden teho ei riittänyt pitämään vesi-putkia jäätymispisteen
yläpuolella.
Kun johdoissa oleva vesi jäätyy, se vaatii lisää tilaa itselleen.Vesi oli
laajennut hanoihin, ja rikkonut ne.Tämä on ainakin minun tulkintani.
(jään tiheyshän on pienempi kuin veden, jää kelluu vedessä)

Mites tämmöinen lämpö-patterien lisääminen landella.Mitä pitää tietää ?
Siis on kaava P = U*I
Eli teho on jännite kertaa virta.Eli tosta vaan lasketaan minkälainen
patteri-konstruktio voidaan laittaa sulakkeen perään.
Jos sulake on 10 ampeeria, on mahdollinen teho 10A*230V = 2300 Wattia.

Mutta meillä on vielä sellainen ongelma, että meillä on pattereita todella
kaukana sulakkeesta.
Palaako sulake jos laittaa paljon pattereita samaan aikaan päälle ?
Eli jos on vaikka 50 metriä sulakkeelta pattereihin, miten sen johdon vaikutus
lasketaan ?

Tasa-virta mies laskisi että U= R*I tulee jännitehäviötä. Eli voltit siis
putoaa.
Kun voltit putoaa, niin sulake ei välttämättä kärähdä ? Oikosulun tullessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Impedanssi

Tuossa sanotaan ,että impedanssi itseisarvo usein riittää.
Eli saadaan kaava U = Z*I
Eli jos unohdetaan reaktanssi kokonaan niin kaava on U = SQRT(| R^2 |) * I
Eli tuttu U = R*I

Noista kun laskin joskus koulussa on vuosikymmeniä aikaa, en oikein osaa enää
kompleksimatematiikaa.
Mutta siis voidaan käyttää sellaista logiikkaa, että jännite putoaa pitkän
johdon päässä ?
Eli ihan normaali jännitehäviö mikä tasavirtapiireissä on.
Uskaltaako miten monta kilowatin patteria laittaa päälle, jos on matkaa
sulakkeelta on 50 metriä ja sulake on 16 ampeeria, ja johdot (1980 -luvullla
asennetut) läpimitaltaan 2.5 mm ?
(oletan että ne on 2.5 mm , en tiedä varmasti)
(Tai pitäisikö kysyä niin päin että kuinka paljon viileämpinä patterit käy
jännitteen pudotessa ?)

Entäs jos otetaan sellainen teoreettinen tapaus, että sulakkeelta olisi 500
metriä patterille tuollaista 2.5 mm läpimitaltaan johtoa pitkin.

Kävisikö niin että oikosulun tullessa sulake kuumenee, johdot kuumenee, mutta
sulake ei pala ?
Ja tulee palovaara.(ja hengenvaara)
Voltit putoaisi jonnekin 180:een ?

Matti
Juhani Varemo
2016-04-17 10:28:44 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Oli tossa pari hanaa mennyt rikki maaseutu-asunnolla.
Lämpöpatterit oli säädetty (5:lle, tai 10:lle )asteelle, en nyt tiedä
kummalle. Joka tapauksessa niiden teho ei riittänyt pitämään vesi-putkia
jäätymispisteen yläpuolella.
Lieneekö kysymys tehon riittämättömyydestä vaan siitä että lämpö ei ole
jakautunut oikeisiin paikkoihin? Vaikka siinä termostaatin vieressä on
vaikka +5 astetta, niin tiskipöydän alla nurkassa kaapissa ulkoseinää vasten
voi hyvin olla -5 C. Tai lattian alla jossakin missä putket kulkevat?

Meillä ainakin putket jäätyvät tuollaisista kylmemmistä paikoista vaikka
talo on muuten asuinlämmin läpeensä.

Jos sähköistys on ammattilaisen tekemä, niin kyllä johtoon saa laittaa
kuormaa sen mitä sulake antaa myöden. Kaikkiin ryhmäsulakkeisiin ei
välttämättä yhtä aikaa, riippuu pääsulakkeista.

Jos meinaat jotain pitkää jatkojohto- tms viritelmää niin senkin perään voi
lämmittimiä laittaa. Hitusen niiden teho pienenee (ja johtokin lämpenee
vielä pienemmän hitusen) mutta muuta merkitystä asialla ei ole. Kunhan et
hautaa sitä jatkojohtoa tiukalle kiepille eristeen sisään. Ei se 1,5 mm²
jatkojohto sen enempää lämpene kuin 1,5 mm² kiinteästikään asennettu johto,
mutta kumpaakaan ei niputeta suuria määriä pieneen tilaan jossa johto ei
pääse juurikaan jäähtymään. Pitkässä johdossa häviöt kasvavat suoraan
pituuteen verrattuna, ja saavutettava teho alenee enemmän. Hyötykuorman
saama jännite laskee ja sen seurauksena myös virta.

16 A tarvitsee sitten 2,5 mm².

Esim sähkömoottori saattaa olla ronkelimpi saamilleen volteille. Esimerkiksi
16 A vaativat kompressorit eivät jaksa pyörähtää käyntiin alamittaisen
pitkän jatkojohdon perässä. Mutta ne haluavatkin käynnistyshetkellä
nimellisvirtaansa nähden lyhytaikaisesti paljon enemmän ampeereja.
Juhani Varemo
2016-04-17 11:41:22 UTC
Permalink
Unohdin tuon tieteellisemmän puolen :-(

Olennaista on että piirin oikosulkuvirta nousee riittävän suureksi jotta
suojalaite laukaisee hyväksytyssä ajassa.

Laskennalliseen malliin tarvitsee tietää myös syöttävän puolen
impedanssi/oikosulkuvirta. Käytännössä vanhoissa asennuksissa ja
maaseutuoloissa mittaus lienee ainoa toimiva keino. Uusissa kohteissa
luotettavan tiedon saattaa saada sähkölaitokselta.

Aiheesta löytyy asiaa hakusanoilla 'oikosulkuvirta johdon mitoitus' ym.
Taulukoita ja muuta aineistoa taitaa olla netti väärällään. Myös esimerkkejä
sallituista johdon pituuksista erilaisilla lähtötietojen olettamilla.

Vaatimus riippuu myös valitusta johdonsuojaustekniikasta (tulppasulake tai
erilaiset johdonsuoja-automaatit).


http://www2.amk.fi/Ensto/www.amk.fi/opintojaksot/0705016/1204792797383/1210598828380/1211200962452/1211200997922.html
Matti Lehtiniemi
2016-04-17 12:54:21 UTC
Permalink
Post by Juhani Varemo
Laskennalliseen malliin tarvitsee tietää myös syöttävän puolen
impedanssi/oikosulkuvirta. Käytännössä vanhoissa asennuksissa ja
Jaa, ajattelinkin että tässä pitäisi ottaa huomioon johdot ennen sulake-kaappia.
Mielenkiintoista.Siis systeemi ennen isoa muuntajaa voidaan unohtaa.

http://www2.amk.fi/Ensto/www.amk.fi/opintojaksot/0705016/1204792797383/1210598828380/1211200962452/1211200997922.html

Tuo lienee tarkoitettu alan ammattilaisille, sähkömiehille.
Mielenkiintoista ettei tarvitsi imaginaarilukujen kanssa touhuta.
Ei tuo kyllä liian vaikealta näytä.

Mutta mitä laitteita pitäisi olla ja mihin paikkoihin pitäsi sähkömittareita
työntää, onkin sitten eri asia.
Taidan suosiolla jättää alan ammattilaisille.

Uskotaan että 50 metriä on niin lyhyt matka, että voin käyttää kaavaa P=U*I ja
unohtaa mahdolliset jännitehäviöt.
Jos sulake palaa, niin sitten uutta vaan tilalle ja vähemmän pattereita.

Matti
Matti Lehtiniemi
2016-04-17 12:45:59 UTC
Permalink
Kiitos vastauksesta.
Post by Juhani Varemo
Lieneekö kysymys tehon riittämättömyydestä vaan siitä että lämpö ei ole
jakautunut oikeisiin paikkoihin? Vaikka siinä termostaatin vieressä on
vaikka +5 astetta, niin tiskipöydän alla nurkassa kaapissa ulkoseinää vasten
voi hyvin olla -5 C. Tai lattian alla jossakin missä putket kulkevat?
Jaa, mielenkiintoista.Meidän talo on varsin hyvin eristetty.Mutta tosiaan
nurkassa on tarvetta lämmölle--> menee varmaankin alle 0 astetta kovilla
pohjoisen pakkasilla.
Talo on mökkikäytössä, joten on tärkeää ettei sähkölaskut juokse liian isoina
talvisin.Sen takia olisi optimaalista löytää sopiva lämpötila, jotta sekä putket
pysyisivät ehjinä että sähkölasku ei nousisi talvisin liian isoksi kun kukaan ei
ole siellä.

Lämpöhän leviää paikasta toiseen.Kuuma ilma nousee ylös ja kylmä tulee tilalle.
En tiennytkään että joku nurkka voi jäädä lämmöstä vaille noinkin pahasti mitä
kuvastit.

Meillä on tuontapainen:
http://www.expert.fi/Tuotteet/Pienkoneet/Henkilokohtaiset-pienkoneet/Terveys-ja-hyvinvointi/Beurer-TS19-LAMPOPEITTO
Jos tuon laittaisi sinne nurkkaan, missä jäätyminen uhkaa.Vesiputkien
päälle.Vesiputket ovat siis sisätiloissa, ei piilotettuna rakenteisiin.

Tosiaan huone on varsin iso(ns. tupa), ja siinä on kaksi pientä
patteria.Ajattelin että kyse on ihan vain tehojen puuttumisesta.Jolloin
elegantimpi ratkaisu olisi laittaa yksi patteri lisää.
Post by Juhani Varemo
Jos sähköistys on ammattilaisen tekemä, niin kyllä johtoon saa laittaa
kuormaa sen mitä sulake antaa myöden. Kaikkiin ryhmäsulakkeisiin ei
välttämättä yhtä aikaa, riippuu pääsulakkeista.
Törmäsin tuohon "pääsulakkeen" käsitteeseen kun tutkin tätä.Pitää ottaa siitä
selvää, sekä kaikista muistakin sulakkeista.
Ja voihan sitä tilata yhden lisäsulakkeen sähkömieheltä ja patteri-asennuksen,
jos nykyiset eivät riitä.

Matti
Juhani Varemo
2016-04-17 17:57:03 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Jaa, mielenkiintoista.Meidän talo on varsin hyvin eristetty.Mutta tosiaan
nurkassa on tarvetta lämmölle--> menee varmaankin alle 0 astetta kovilla
pohjoisen pakkasilla.
Jos pelataan jollain 5 asteen marginaalilla, niin silloin on kyllä
todennäköistä että lämpötilaerot suuressa tilassa ovat isompia kuin tuo. Eli
joku paikka voi mennä jopa pakkasen puolelle.

Jos on mahdollista niin kannattaisi käydä mökillä kovemmalla pakkasella
ylläpitolämmön aikana mittailemassa. Esim yleismittariin liitettävä K-tyypin
termopari on nopea ja näppärä. Sen ohuen johdon pystyy työntämään vaikka
putken läpiviennistä rakenteiden sisään, ja lukeman saa kohtuu nopeasti.
Jos tuollaisia kohteita siis on. Meillä löytyi yllättävän kylmä kohta
kaapiston sokkelin alta jossa putkiakin kulkee. Tuollaiseen paikkaan
huoneessa muuten vallitseva lämpö pääsee huonosti, ja kylmä vielä tulee alta
päin. Kyseessä siis rossipohjainen vanha rakennus ja vaihteleva eristystaso.
IR-mittarilla saa nopeasti pintojen lämpötiloja selville, halvimmilla
mittareilla tarkkuus ei välttämättä ole hyvä, tarkkuus riippuu pinnan
emissiivisyyskertoimesta.

Lämmitystehokin saattaa tietysti loppua kovilla ja pitkillä pakkasilla jos
sitä on liian vähän. Tähän löytyy kyllä mitoitussuosituksia.

Taloudellisempaa saattaa olla parantaa lämmön jakautumista kuin esim nostaa
kokonaislämpötilaa. Mittaamalla selviäisi kummasta ongelmasta on kyse.

Mikäli kaipaa tieteellistä lähestymistapaa niin voisi kokeilla kriittiseen
kohtaan sijoitettua etähälyttävää lämpötilaloggeria tms. Eli saisi vaikka
kännykkään hälytyksen liian alas putoavasta lämpötilasta ja tietäisi ryhtyä
mahdollisiin toimenpiteisiin.
Myös mahdollisesti fiksummin (sinne kylmimpään kohtaan) sijoitetusta
rinnakkaisesta ohjaustermostaatista ja/tai pienestä lisälämmittimestä
saattaisi olla hyötyä, ilman mainittavaa kokonaistehon kasvatusta.



<juhani>
Matti Lehtiniemi
2016-04-17 19:19:59 UTC
Permalink
Post by Juhani Varemo
Jos tuollaisia kohteita siis on. Meillä löytyi yllättävän kylmä kohta
kaapiston sokkelin alta jossa putkiakin kulkee. Tuollaiseen paikkaan
Meilläkin taitaa olla juuri tuosta kysymys.Vesiputket menee seinän läpi jonka
alta saattaa tulla kylmää.
Sen korjaaminen onkin työläs homma...
Post by Juhani Varemo
Taloudellisempaa saattaa olla parantaa lämmön jakautumista kuin esim nostaa
kokonaislämpötilaa. Mittaamalla selviäisi kummasta ongelmasta on kyse.
Talo on niin hyvin eristetty että tuollainen 10 asteen peruslämpötila saattaisi
vielä olla ihan OK.
Rehellisesti sanottuna en tiedä, en ole kysynyt äitiltä minkälaisia sähkölaskut
ovat.
Isä -vainaa näitä asioita hoiti, mutta en usko että hän osasi laskea tehoja,
voltteja ja ampeereita.
Itse olin vain kesäisin siellä ,eikä nämä asiat koskeneet minua.Lämmitin
varaavalla takalla.

Yritin etsiä lyhyesti viimeksi siellä ollessani jotain hanaa, josta voisi putket
kokonaan tyhjentää vedestä.
Sellainen ratkaisu meillä on saunalla.
Mutta siitä huolimatta saunalla(kin) oli hana mennyt rikki.

Pitää ottaa selvää ensi kesänä/syksyllä, kun käymme pohjoisessa...
Siellä on paljon hyviä guruja, televisio/kodinkone-korjaajia ja talonrakentajia.
Noiden hanojen korjaaminen nyky-suomessa on kallista, mielummin vaikka isompi
sähkölasku.
Tosin olen joskus osallistunut putkien korjaamiseen lyhyesti ,eikä se
vaikuttanut vaikealta.Tiivisteet vaan paikalleen ja kiristys... Putkien
leikkaaminen sopivan mittaisiksi.

Matti
Raimo Suonio
2016-04-17 20:47:23 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Lämpöhän leviää paikasta toiseen.Kuuma ilma nousee ylös ja kylmä
tulee tilalle. En tiennytkään että joku nurkka voi jäädä lämmöstä
vaille noinkin pahasti mitä kuvastit.
Minä ehdottaisin yksinkertaista ja edullista ratkaisua. Pane pieni
tuuletin (tai pari vikasietoisuuden vuoksi) pyörittämään huonetilan
ilmaa. Todennäköisesti pystysuuntainen puhallus olisi tehokkain. Ei
kovin kummoista tarvitse, kun lämpötilat jo tasoittuvat koko tilassa.
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Masa
2016-04-20 16:50:13 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Oli tossa pari hanaa mennyt rikki maaseutu-asunnolla.
Lämpöpatterit oli säädetty (5:lle, tai 10:lle )asteelle, en nyt tiedä kummalle.
Joka tapauksessa niiden teho ei riittänyt pitämään vesi-putkia
jäätymispisteen yläpuolella.
Kun johdoissa oleva vesi jäätyy, se vaatii lisää tilaa itselleen.Vesi
oli laajennut hanoihin, ja rikkonut ne.Tämä on ainakin minun tulkintani.
(jään tiheyshän on pienempi kuin veden, jää kelluu vedessä)
Mites tämmöinen lämpö-patterien lisääminen landella.Mitä pitää tietää ?
Siis on kaava P = U*I
Eli teho on jännite kertaa virta.Eli tosta vaan lasketaan minkälainen
patteri-konstruktio voidaan laittaa sulakkeen perään.
Jos sulake on 10 ampeeria, on mahdollinen teho 10A*230V = 2300 Wattia.
Mutta meillä on vielä sellainen ongelma, että meillä on pattereita
todella kaukana sulakkeesta.
Palaako sulake jos laittaa paljon pattereita samaan aikaan päälle ?
Eli jos on vaikka 50 metriä sulakkeelta pattereihin, miten sen johdon
vaikutus lasketaan ?
Tasa-virta mies laskisi että U= R*I tulee jännitehäviötä. Eli voltit
siis putoaa.
Kun voltit putoaa, niin sulake ei välttämättä kärähdä ? Oikosulun tullessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Impedanssi
Tuossa sanotaan ,että impedanssi itseisarvo usein riittää.
Eli saadaan kaava U = Z*I
Eli jos unohdetaan reaktanssi kokonaan niin kaava on U = SQRT(| R^2 |) * I
Eli tuttu U = R*I
Noista kun laskin joskus koulussa on vuosikymmeniä aikaa, en oikein osaa
enää kompleksimatematiikaa.
Mutta siis voidaan käyttää sellaista logiikkaa, että jännite putoaa
pitkän johdon päässä ?
Eli ihan normaali jännitehäviö mikä tasavirtapiireissä on.
Uskaltaako miten monta kilowatin patteria laittaa päälle, jos on matkaa
sulakkeelta on 50 metriä ja sulake on 16 ampeeria, ja johdot (1980
-luvullla asennetut) läpimitaltaan 2.5 mm ?
(oletan että ne on 2.5 mm , en tiedä varmasti)
(Tai pitäisikö kysyä niin päin että kuinka paljon viileämpinä patterit
käy jännitteen pudotessa ?)
Entäs jos otetaan sellainen teoreettinen tapaus, että sulakkeelta olisi
500 metriä patterille tuollaista 2.5 mm läpimitaltaan johtoa pitkin.
Kävisikö niin että oikosulun tullessa sulake kuumenee, johdot kuumenee,
mutta sulake ei pala ?
Ja tulee palovaara.(ja hengenvaara)
Voltit putoaisi jonnekin 180:een ?
Matti
Työkaverini ratkaisi käsittääkseni saman ongelman laittamalla
lämpöverkoston veteen auton pakkasnestettä. Seossuhdetta en tiedä, mutta
jo pieni määrä estää putkien ja hanojen rikkoutumisen. Tai sitten
ymmärsin ongelmasi väärin.

Masa
Matti Lehtiniemi
2016-04-21 07:49:21 UTC
Permalink
Työkaverini ratkaisi käsittääkseni saman ongelman laittamalla lämpöverkoston
veteen auton pakkasnestettä. Seossuhdetta en tiedä, mutta jo pieni määrä estää
putkien ja hanojen rikkoutumisen. Tai sitten ymmärsin ongelmasi väärin.
Tässä oli kyse tavallisista vesihanoista ja johdoista.Ei lämpöputkiston.

Ja lisäksi kysymys oli missä kohtaa ongelmat alkavat,kun laitetaan pitkää
sähköjohtoa ja ehkä vielä sen perää jatkoroikkaa.Eli missä kohtaa oikosulkuvirta
on pienempi kuin sulakkeen virta, eikä sulake pala.
(ja tulee hengenvaara, tulipalovaara)
Kävi ilmi että se pitää laskea muuntajalta lähtien, tai mitata itse.
Tuli ilmi että meillä oleva 50 metriä on pienempi kuin ongelmia aihteuttava
pituus.

Pitää ottaa selvää ja kysyä aikanaan maaseudulla.

Kieltämättä olisi kiva nähdä jotain esimerkkilaskuja.Ihan teoriassa, voisiko
joku naapuri vetää toiselle naapurillensa jatkoikan ja sen jälkeen naapurin ei
tarvitsisi maksaa liityntämaksua.
Jos naapurit siirtyisivat molemmat vaikka pellettilämmitykseen ja sähköntarve
pienenisi molemmilla oleellisesti.
Tällöin saattaisi jollekin riittä yksi johto ,16 ampeeria ihan heittämällä.

Vähän sama kun täällä kaupungissa.Voihan joku myydä ADSL/VDSL -liittymästään
naapurillensa WIFI -nettiyhteyden.(siis teoriassa, en tiedä tekeekö kovin moni
niin)

Matti
Matti Lehtiniemi
2016-04-21 15:15:11 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Kieltämättä olisi kiva nähdä jotain esimerkkilaskuja.Ihan teoriassa, voisiko
joku naapuri vetää toiselle naapurillensa jatkoikan ja sen jälkeen naapurin ei
Nyt taisi löytyä sopiva kaava tähän tarkoitukseen:
http://www.oamk.fi/~pekkar/kevat_2016_aineisto/Kiinteiston_sahkoverkko/Osa2_Johdon_mitoitus_k2016.pdf

Jännitteen alenema on k*I*p*(L/A)

Eli kun syötetään luvut (U:n muutos , delta U)
delta U= 16 * 0.0185 * (50 / 2.25)
saadaan 6.6 volttia.
Yllättävän paljon !
Eli jos saamme 229 Volttia verkosta niin 50 metrin päässä olevat patterit saavat
222.5 volttia.
(Jos meillä siis on 2.5 mm^2 :een sähköjohto landella.)

Jos taasen meillä on 1.5mm^2 :een ja vain 10 ampeeria käytössä.Lasketaan:
delta U = 10* 0.0185* (50/1.5)
saadaan 6.1 Volttia.
Eli about sama.

Jos vedetään jatkoroikka naapurille joka asuu 300 metrin päässä.Kuusi kappaletta
50 metrin jatkoroikkaa peräkkäin:
delta U = 16* 0.0185 *(300/2.25)
saadaan 35.5 volttia.
Tuo taitaa aiheuttaa jo hengenvaaran.Jännite putoaa alle 200
voltin.Oikosulkuvirta ?

Matti
Viljo Mustonen
2016-04-21 17:16:18 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Post by Matti Lehtiniemi
Kieltämättä olisi kiva nähdä jotain esimerkkilaskuja.Ihan teoriassa,
voisiko joku naapuri vetää toiselle naapurillensa jatkoikan ja sen
jälkeen naapurin ei
http://www.oamk.fi/~pekkar/kevat_2016_aineisto/Kiinteiston_sahkoverkko/Osa2_Johdon_mitoitus_k2016.pdf
Post by Matti Lehtiniemi
Jännitteen alenema on k*I*p*(L/A)
Eli kun syötetään luvut (U:n muutos , delta U)
delta U= 16 * 0.0185 * (50 / 2.25)
saadaan 6.6 volttia.
Tuossa on sinulla pieni virhe. Käytät pinta-alana 2.25 ^mm 2.5 asemasta.
Oikea arvo on 5.92 V.

Tuokin pätee vain symmetrisellä 3-vaihe kuomalla.

Jos sinulla on 1-vaihe kuorma (k=2), niin pitää kertoa vielä kahdella!
--
Viljo
Matti Lehtiniemi
2016-04-21 17:28:42 UTC
Permalink
Post by Viljo Mustonen
Tuossa on sinulla pieni virhe. Käytät pinta-alana 2.25 ^mm 2.5 asemasta.
Oikea arvo on 5.92 V.
Tuokin pätee vain symmetrisellä 3-vaihe kuomalla.
Jos sinulla on 1-vaihe kuorma (k=2), niin pitää kertoa vielä kahdella!
Totta , huomasin itsekin nuo virheet kirjoittamisen jälkeen.
Joskus sitä laskeskelee niin innokkaasti, että virheitä tulee.

Eli oikea vastaus siis about 12 volttia. Mikä on 5% pienempi kuin 230 volttia.
tuossa pdf -tiedostossa väitetään että valaistukselle tulisi olla korkeintaan 3%
:aa ja muulle sähkölle 5% :aa.
Eli about juuri ja juuri hyväksytyissä rajoissa.

Viimeksi kun käytin (kaksi viikkoa sitten) sähkö-höylää ja sähkö-hiomakonetta
sängyn korjaukseen, niin minulla oli 30 metrin jatkoroikka pistorasiassa, joka
oli 25 metriä sulakkeesta.
Eli höylä sai siis ehkä 217 volttia.

Jos nyt olisin saman korjauksen tehnyt, niin olisin laittanut pistorasiaan
lähemmäksi sulaketta ja käyttänyt lyhyempää jatko-johtoa.
Kyllä näitä kannattaa laskea.Kaikkea sitä oppii.
Sähköhöylä on tietokonenörtille painava vehje, tehot pitää ottaa ulos
maksimaalisesti.

Matti
Matti Lehtiniemi
2016-04-21 19:24:46 UTC
Permalink
Post by Matti Lehtiniemi
Eli höylä sai siis ehkä 217 volttia.
Ai niin eihän se johdon kuorma ollut 16 ampeeria.
Eli jos käyttää sähköhöylää niin kannattaa sammuttaa patterit.Jos ne on kaukana
sulakkeesta.

Eli jos sähköhöyläni oli 300 Wattia niin se pudotti jännitettä vain 1-2 volttia.
Eli se sai about 227 volttia.

M

Loading...