Discussion:
Kilpaileva teoria
(too old to reply)
Otto J. Makela
2012-10-22 06:21:01 UTC
Permalink
Eikös myös maakeskinen taivaanmekaniikka, jossa planeettojen ratoja
selitettiin toisiinsakytkeytyneiden kiekkojen tms. avulla, toiminut
varsin hyvin, siinä määrin että sen avulla voitiin varsin pitkälle
ennustaa planeettojen liikkeitä. Vaikkakin sitten osoittautui, että
teoria oli väärin ja tarpeettoman mutkikas.
Aristotelinen maakeskeinen taivaanmekaniikka perustui myös vahvasti
"täydellisten" ympyräratojen ajatukseen, joita sitten jouduttiin
höystämään ptolemaioslaisilla deferenteillä ja episykleillä. Kopernikus
sovelsi episyklimallia myös aurinkokeskeisessä näkemyksessään, Kepler
hylkäsi sen siirtyen ellipsiratoihin. Newtonilainen painovoimateoria
sitten selitti ellipsiradat matemaattisesti.

http://en.wikipedia.org/wiki/Aristotelian_Physics
http://en.wikipedia.org/wiki/Deferent_and_epicycle
http://en.wikipedia.org/wiki/Kepler%27s_laws_of_planetary_motion
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Jukka K. Korpela
2012-10-22 07:03:27 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Aristotelinen maakeskeinen taivaanmekaniikka perustui myös vahvasti
"täydellisten" ympyräratojen ajatukseen
On tapana sanoa, että aristoteelisessa maailmankuvassa ratojen piti olla
ympyröitä, koska Aristoteles piti ympyrää täydellisenä muotona. En
tiedä, perustuuko tämä Aristoteleen omiin kirjoituksiin vai myöhempiin
käsityksiin, joiden sanottiin perustuvan Aristoteleen oppeihin.
Aristoteleen teokset ovat rasittavia lukea, ja useimmat tyytyvätkin
lukemaan kuvauksia niistä (tai kuvausten kuvauksia tms.).
Post by Otto J. Makela
Kopernikus
sovelsi episyklimallia myös aurinkokeskeisessä näkemyksessään, Kepler
hylkäsi sen siirtyen ellipsiratoihin.
On kiinnostavaa, että yhä puhutaan ”aurinkokeskisestä” ja
”maakeskisestä” maailmankuvasta ikään kuin kyse olisi suuresta
aatteellisesta kysymyksestä, joka koskee todellisuuden objektiivista
luonnetta. Modernin fysiikan maailmankuvassa ei millään kappaleella ole
erityisasemaa, ja maailmankaikkeuden koordinaatiston origoksi voidaan
ottaa vaikkapa Maan keskipiste, jos halutaan.

”Aurinkokeskinen maailmankuva” ei sisällä fysiikan kannalta muuta kuin
se, että ns. aurinkokunnan mekaniikka voidaan kuvata yksinkertaisimmin
pitämällä sen origona Auringon keskipistettä. Tällainen kuvaus ei ole
sen ”oikeampi” kuin vaikkapa sellainen, missä origo on jossain muualla –
vain matemaattisesti yksinkertaisempi ja siksi käytännöllisempi.

Eri asia on, että sekä ”maakeskisyyttä” että ”aurinkokeskisyyttä” on
puolustettu ja vastustettu filosofisin, aatteellisin ja uskonnollisin
perustein. Vastaavasti joku voisi kehittää vaikkapa ideologisen
perustelun sille, että lukujen merkitsemisessä on käytettävä
10-järjestelmää (tai 7-järjestelmää tai 42-järjestelmää).
Post by Otto J. Makela
Newtonilainen painovoimateoria
sitten selitti ellipsiradat matemaattisesti.
Painovoimateoriasta toki seuraa, että planeettojen rajat eivät ole
puhtaita ellipsejä, koska planeettoihin vaikuttavat myös mm. muiden
planeettojen vetovoimat

Jatkot rajattu fysiikkaryhmään.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Baggie
2012-10-23 12:40:19 UTC
Permalink
"Aurinkokeskinen maailmankuva" ei sisällä fysiikan kannalta muuta kuin
se, että ns. aurinkokunnan mekaniikka voidaan kuvata yksinkertaisimmin
pitämällä sen origona Auringon keskipistettä. Tällainen kuvaus ei ole
sen "oikeampi" kuin vaikkapa sellainen, missä origo on jossain muualla -
vain matemaattisesti yksinkertaisempi ja siksi käytännöllisempi.
Okhamin partaveitsi taitaa kyllä sanoa silläviisiin, että jos on kaksi
muodollisesti pätevää selitysmallia, niin niistä yksinkertaisempi on
parempi.

On silkkaa pilkun kanssa kopulointia väittää, että
planeettajärjestelmämme geosentrinen malli olisi millään tavoin
ajateltuna parempi tai oikempi kuin heliosentrinen. Aurinkokuntamme
massakeskipiste kun sijaitsee auringossa eikä maapallolla.

Näin se nyt vaan on, vaikka itse Esko Valtaoja on kertonut, että
maailman keskipiste sijaitsee hänen nenänpäässään.
--
Baggie

Pane ajatuksesi joskus järjestykseen, niin huomaat,
ettei niitä paljon ole. // Lume L.
Jukka K. Korpela
2012-10-23 13:17:46 UTC
Permalink
Post by Baggie
Okhamin partaveitsi taitaa kyllä sanoa silläviisiin, että jos on kaksi
muodollisesti pätevää selitysmallia, niin niistä yksinkertaisempi on
parempi.
Ei kannata huidella Occamin (!) partaveitsellä liiaksi, siinä voi
satuttaa itsensä. Kyseinen periaate on ontologinen, ”entia non sunt
multiplicanda praeter necessitatem”, eikä ”geosentrisen” ja
”heliosentrisen” mallin erossa ole lainkaan kyse siitä, mitä on olemassa.

Lausuman ”yksinkertaisempi on parempi” totuusarvo riippuu siitä, miten
paremmuus (ja yksinkertaisuus) määritellään.

Mutta se, onko ”geosentrinen” tai ”heliosentrinen” malli *oikea*, ei
riipu tästä lainkaan.
Post by Baggie
On silkkaa pilkun kanssa kopulointia väittää, että
planeettajärjestelmämme geosentrinen malli olisi millään tavoin
ajateltuna parempi tai oikempi kuin heliosentrinen.
Kopulointi on tässä aivan sinun Mielessäsi, sillä kukaan ei ole
tuollaista väittänyt. Eli siis mäiskit olkiukkoa.
Post by Baggie
Aurinkokuntamme
massakeskipiste kun sijaitsee auringossa eikä maapallolla.
Tämä on, yllätys yllätys, se seikka, jonka takia ”heliosentrinen” kuvaus
on yksinkertaisempi, ja syynähän on gravitaation luonne. Mutta se, että
jokin tarkastelukulma johtaa matemaattisesti yksinkertaisempaan
tarkasteluun, ei merkitse, että jokin toinen tarkastelukulma olisi väärä
ja epätosi.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Harri Tavaila
2012-10-23 14:20:14 UTC
Permalink
- klips -
Post by Baggie
On silkkaa pilkun kanssa kopulointia väittää, että
planeettajärjestelmämme geosentrinen malli olisi millään tavoin
ajateltuna parempi tai oikempi kuin heliosentrinen. Aurinkokuntamme
massakeskipiste kun sijaitsee auringossa eikä maapallolla.
Näin se nyt vaan on, vaikka itse Esko Valtaoja on kertonut, että
maailman keskipiste sijaitsee hänen nenänpäässään.
Jokin tuossa hieman särähti korvaan, joten kaivoin esiin MAOL:in taulukot:

mSun = 1,989 * 10**30 kg
mJup = 1,906 * 10**27 kg
rJup = 778,3 * 10**6 km (radan keskimääräinen isoakseli)
RSun = 6,960 * 10**5 km (Auringon säde)

Kun nyt kirjoitetaan mJup * (rJup - x) = mSun * x ja ratkaistaan x
saadaan tulos:

x = 746 537 km

ja kun Auringon säde on vain 696 000 km voidaan todeta, että
Aurinkokunnan massakeskipiste _voi_ olla reilusti Auringon pinnan
ulkopuolella - se onko noin riippuupi siitä, kuinka muut planeetat ovat
järjestäytyneet. Pelkästään toisella puolen Aurinkoa oleva Saturnus
painaisi tuon massakeskipisteen jo melkoisen lähelle Auringon
keskipistettä (massaa alle kolmannes Jupiterista, mutta etäisyyttä
melkein kaksinverroin). Muillakin ulkoplaneetoilla on vaikutuksensa,
sillä pieni massa kyllä korvautuu melko hyvin suurella etäisyydellä.

Että tämän verran pilkkujen kopulointia.

H Tavaila
Otto J. Makela
2012-10-24 07:33:54 UTC
Permalink
Aurinkokuntamme massakeskipiste kun sijaitsee auringossa eikä
maapallolla.
Kun nyt ollaan jo päästy välimerkkien sukupuoliseen väärinkäyttöön,
aurinkokunnan massakeskipiste ei suinkaan automaattisesti sijaitse
aurigon sisäpuolella.

Vaikka auringossa on 99.866% aurinkokunnan massasta, mikäli kaikki
planeetat olisivat samalla puolella aurinkoa olisi massakeskipiste
luokkaa 500.000 km auringon "pinnasta".

http://en.wikipedia.org/wiki/Barycentric_coordinates_%28astronomy%29
Loading Image...
http://mechanicalintegrator.com/2009/solar-system-center-of-mass/
http://ssd.jpl.nasa.gov/?horizons
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
k***@helsinki.fi.invalid
2012-10-24 09:14:36 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Aurinkokuntamme massakeskipiste kun sijaitsee auringossa eikä
maapallolla.
Kun nyt ollaan jo päästy välimerkkien sukupuoliseen väärinkäyttöön,
aurinkokunnan massakeskipiste ei suinkaan automaattisesti sijaitse
aurigon sisäpuolella.
Vaikka auringossa on 99.866% aurinkokunnan massasta, mikäli kaikki
planeetat olisivat samalla puolella aurinkoa olisi massakeskipiste
luokkaa 500.000 km auringon "pinnasta".
Mutta tuo ei ole kuin 1,5 valosekunttia. Kyllä minusta on aivan
tarpeeksi tarkkaa puhua silti "pinnasta".
--
Kaj
Otto J. Makela
2012-10-24 10:38:52 UTC
Permalink
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by Otto J. Makela
Kun nyt ollaan jo päästy välimerkkien sukupuoliseen väärinkäyttöön,
aurinkokunnan massakeskipiste ei suinkaan automaattisesti sijaitse
aurigon sisäpuolella.
Vaikka auringossa on 99.866% aurinkokunnan massasta, mikäli kaikki
planeetat olisivat samalla puolella aurinkoa olisi massakeskipiste
luokkaa 500.000 km auringon "pinnasta".
Mutta tuo ei ole kuin 1,5 valosekunttia. Kyllä minusta on aivan
tarpeeksi tarkkaa puhua silti "pinnasta".
Siis nimenomaan puolitoista valosekuntia "pinnan" ulkopuolella.
"Pinta" lainausmerkeissä, koska auringon pintahan ei kaasumaisella
taivaankappaleella ole kovin tarkkarajainen käsite.



Kreationistit lähettävät retkikunnan tutkimaan auringon pintaa.
He lähtevät yöllä, jottei olisi liian kuumaa.
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Raimo Suonio
2012-10-24 13:29:05 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Kun nyt ollaan jo päästy välimerkkien sukupuoliseen
väärinkäyttöön, aurinkokunnan massakeskipiste ei suinkaan
automaattisesti sijaitse aurigon sisäpuolella.
Vaikka auringossa on 99.866% aurinkokunnan massasta, mikäli kaikki
planeetat olisivat samalla puolella aurinkoa olisi massakeskipiste
luokkaa 500.000 km auringon "pinnasta".
Mutta voidaan varmuudella sanoa, että Aurinkokunnan massakeskiö on
ylivoimaisesti suurimman ajan lähimpänä Aurinkoa kaikista Aurinkokunnan
kappaleista.

Nyt te tietysti kysytte, että miten niin "ylivoimaisesti suurimman
ajan". Eikö kaiken ajan? Ei välttämättä. Jos keskiö on 500000 km
Auringon pinnan ulkopuolella, jokin komeetta saattaa lentää juuri sen
pisteen kautta. Mutta se on Aurinkokunnan keskuskappaleena vain
häviävän lyhyen ajan.
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Loading...