110v ja 220v

[Juhani Saarenmaa]

Amerikoissa verkkojännite on 110v. Euroopassa 220v.

Onko jokin järkevä syy sille, että Amerikassa käytetään enemmän
tehohävikkiä synnyttävää 110 voltin verkkovirtaa?
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

[Jukka K. Korpela]

Post by Juhani Saarenmaa
Amerikoissa verkkojännite on 110v. Euroopassa 220v.

Jännitettä ei ilmaista vuosina (v) vaan voltteina (V). Suomessa sähköverkon
perusjännite on muuten jo aika kauan ollut 230 V.

Post by Juhani Saarenmaa
Onko jokin järkevä syy sille, että Amerikassa käytetään enemmän
tehohävikkiä synnyttävää 110 voltin verkkovirtaa?

Yksi ilmeinen syy on, että kun jokin jännite on otettu laajasti käyttöön
sähkönjakelussa, sen merkittävä muuttaminen on huomattavan vaikeaa. Mitä
amerikkalaiset tekisivät miljoonille sähkökäyttöisille laitteilleen, jos
jännite nostettaisiin 220 V:iin tai 230 V:iin? Sen sijaan nostaminen
220 V:sta 230 V:iin ei tainnut aiheuttaa merkittäviä ongelmia mm. siksi, että
laitteiden on joka tapauksessa siedettävä tuon suuruusluokan poikkeamia
perusjännitteestä.

Post by Juhani Saarenmaa
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

Onnettomuuksia sattuu toki muistakin syistä kuin pistorasian tökkimisestä.
Hengenlähdön todennäköisyys taitaa olla merkittävästi pienempi 110 V:n
jännitettä käytettäessä, vaikka riski riippuu hyvin monista
muistakin tekijöistä kuin jännitteestä.

[Petri Keckman]

Post by Jukka K. Korpela

Post by Juhani Saarenmaa
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

riski riippuu hyvin monista
muistakin tekijöistä kuin jännitteestä.

Kuinka iso jännite tyhjässä pöytälampun varjostimessa on? Onko siellä yhtä
iso ku pistorasiassa? Pienenä kerran ihmttelin kun lamppu ei syttynyt ja
kokeilin sitten onko siellä lamppua ollenkaan. Ei siellä ollut, mutta
sormituntumalta huomasin, että virta oli kyllä päällä.

[Heikki Mäntysaari]

Post by Petri Keckman
Kuinka iso jännite tyhjässä pöytälampun varjostimessa on? Onko siellä yhtä
iso ku pistorasiassa? Pienenä kerran ihmttelin kun lamppu ei syttynyt ja
kokeilin sitten onko siellä lamppua ollenkaan. Ei siellä ollut, mutta
sormituntumalta huomasin, että virta oli kyllä päällä.

Napojen välinen jännite huitelee välillä -230V - 230V (vaihtojännite), eli
se on sama kuin pistorasiassa koska pistorasiastahan sinne tulee vain
piuhat eikä välissä ole muita komponentteja. Virta ei kuitenkaan kulje
koska piiri on avoin.

Vai ymmärsinköhän nyt viestisi ihan oikein...

[Petri Keckman]

On Tue, 02 May 2006 19:53:52 +0300, Heikki Mäntysaari

Post by Heikki Mäntysaari

Post by Petri Keckman
Kuinka iso jännite tyhjässä pöytälampun varjostimessa on? Onko siellä yhtä
iso ku pistorasiassa? Pienenä kerran ihmttelin kun lamppu ei syttynyt ja
kokeilin sitten onko siellä lamppua ollenkaan. Ei siellä ollut, mutta
sormituntumalta huomasin, että virta oli kyllä päällä.

se on sama kuin pistorasiassa koska pistorasiastahan sinne tulee vain
piuhat eikä välissä ole muita komponentteja.
Vai ymmärsinköhän nyt viestisi ihan oikein...

Ihme kyllä ymmärsit noin yksinkertaisen viesti,

Juu juu. Eli lampusta saa saman säkärin kuin virtapistokkeesta. Se oli
kysymykseni. Tietysti vastus vaikuttaa. Olen kaksi kertaa saanut säkärit
laitteista. Joissakin voisi tietysti olla joitain turva sulakkeita.

Vai ymmärsinköhän minä vastaustasi?

Post by Heikki Mäntysaari
Virta ei kuitenkaan kulje koska piiri on avoin.

Siis jos kytkin on ON asennossa ja hehkukamppua ei ole tunkee sormeansa
lamppupesään niin sieltä saaa samat säkärit kuin seinästä. Se oli
kysymykseni ja sinä vastaat, että piiri on avoin. Yhtä avoinhan se on jos
änkee rautalangan seinäkoskettimeen sormin kiinni pidellen.

Musta tuntuu, että näiden teknikkojen ja fyysikoiden pieni pieni järki
pyörii piiri on aika omituista.

:)?

[Osmo R]

Post by Heikki Mäntysaari
Napojen välinen jännite huitelee välillä -230V - 230V (vaihtojännite), eli
se on sama kuin pistorasiassa koska pistorasiastahan sinne tulee vain
piuhat eikä välissä ole muita komponentteja. Virta ei kuitenkaan kulje
koska piiri on avoin.

Siis navat huitelevat -325 V - +325 V. 230 volttia on tehollinen
jännite eli lamppu palaa yhtä kirkkaasti kuin 230 voltin
tasajännitteellä.

Suomessa käsittääkseni oli alunperin n 120 voltin jännite. Täällä
ilmeisesti kuitenkin sähkölaitteita oli sen verran vähän, että
muutos voitiin tehdä. Joissain asioissa on hyvä olla hieman
perässä (TV-standardit ovat toinen esimerkki tästä).


Osmo

[Hannu Koskenvaara]

Post by Petri Keckman
Kuinka iso jännite tyhjässä pöytälampun varjostimessa on? Onko siellä
yhtä iso ku pistorasiassa? Pienenä kerran ihmttelin kun lamppu ei
syttynyt ja kokeilin sitten onko siellä lamppua ollenkaan. Ei siellä
ollut, mutta sormituntumalta huomasin, että virta oli kyllä päällä.

Kyllä se johto menee suoraan pistorasiasta lampun kantaan. Jos olet
eristettynä maasta, ja kosket vaiheeseen, sinun läpi kulkee pieni
kapasitiivisesti kytkeytyvä virta. Se tuntuu juuri hieman
epämiellyttävänä sähköiskuna. Sinun tapauksessasi on ilmeisesti käynyt
juuri näin.

Jos sormesi olisi samaan aikaan koskettanut kannassa vaihetta ja nollaa,
olisit laittanut tekstiin enemmän voimasanoja. :-) Silloin sormen läpi
kulkeva virta olisi ollut paljon (kertaluokkia) suurempi ja tuntemukset
sen mukaiset.

Jos taas olisit ollut maadoitetulla alustalla tai koskenut toisellä
kädellä nollaa ja toisella vaihetta, suuri virta olisi kulkenyt sydämen
läpi. Ehkä noin 25 %:n todennäköisyydellä et olisi täällä selittämässä
kokemuksestasi. Se on se tapa jolla sähkö suoraan tappaa. Nuo lievemmät
sähköiskut tappavat välillisesti, kun asentaja pelästyessään putoaa
tikapuilta tai aiheuttaa muun tapaturman.


Hannu Koskenvaara

[Tapio Viljava]

Post by Jukka K. Korpela
Jännitettä ei ilmaista vuosina (v) vaan voltteina (V). Suomessa sähköverkon
perusjännite on muuten jo aika kauan ollut 230 V.

Mittaapas joskus, niin voit yllätykseksesi todeta, että se voikin olla jopa
lähes 240 V.

Äläkä viisastele täällä. Kieli-ryhmässä se on hyväksyttyä ja sinulta ehkä
jopa odotettua, mutta muissa ryhmissä voinet käyttää ystävällisempiä tapoja
kertoa, milloin tulee käyttää isoja ja milloin pieniä kirjaimia (tiedän
kyllä, gemenaa ja hohhoijaa).

Tapsa

[TaaviUntamo]

Post by Juhani Saarenmaa
Amerikoissa verkkojännite on 110v. Euroopassa 220v.
Onko jokin järkevä syy sille, että Amerikassa käytetään enemmän
tehohävikkiä synnyttävää 110 voltin verkkovirtaa?
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

Alunperin lienee syynä ollut pienempi eristevaatimus ja sitä kautta
mahdollisuus "kevyempiin" rakenteisiin. Ameriikoissa tuon 110V:n
siirtomatkat ovat olleet aika lyhyitä. Silloin kauan sitten tehontarpeet
olivat pienempiä, joten amppeereitakaan ei paljoa tarvittu.

[Juhana]

Post by Juhani Saarenmaa
Amerikoissa verkkojännite on 110v. Euroopassa 220v.
Onko jokin järkevä syy sille, että Amerikassa käytetään enemmän
tehohävikkiä synnyttävää 110 voltin verkkovirtaa?
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

Edisonin keksittyä sähkölampun tarvisi Edison sille sähköverkon, jotta voisi
näyttää kuinka paljon parempi se on kuin kaasuvalo. Edisonin verkko oli 110V
ja se sitten jäi jenkeillä käyttöön

[Antti P.]

Juu niin. Jos Edison olisi Santut vallan päättää muustakin niin Amerikan
sähkö olisi tasavirtaa.

Post by Juhana

Post by Juhani Saarenmaa
Amerikoissa verkkojännite on 110v. Euroopassa 220v.
Onko jokin järkevä syy sille, että Amerikassa käytetään enemmän
tehohävikkiä synnyttävää 110 voltin verkkovirtaa?
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

Edisonin keksittyä sähkölampun tarvisi Edison sille sähköverkon, jotta voisi
näyttää kuinka paljon parempi se on kuin kaasuvalo. Edisonin verkko oli 110V
ja se sitten jäi jenkeillä käyttöön

[Lassi Hippeläinen]

Post by Juhani Saarenmaa
Amerikoissa verkkojännite on 110v. Euroopassa 220v.

Vaihtelee, mutta yleensä 100V ja 127V välillä. 127V on tavallaan
kompromissi, koska sen kolmivaihekytkennästä saa kuumien karvojen
välistä 220V.

Itse asiassa Euroopan jännite on nykyään 230V, joka on kompromissi
Manner-Euroopan 220V ja Britannian 240V välillä. Lontoossa vanha
partakoneeni surisi nuoruuden innolla...

Toinen ero on taajuudessa. Tärkeintä oli, etteivät valot välkkyneet,
mutta tarkka arvo voitiin valita mielivaltaisesti. 60Hz oli sujuva
jatkumo muille 60:n kerrannaisille ajan mittauksessa. Euroopassa
päädyttiin jostain syystä (luultavasti generaattorien pyörimisnopeuden
hillitsemisen takia) 50Hz:iin. Jälkikäteen ajatellen paras olisi ollut
64Hz :-)

Post by Juhani Saarenmaa
Onko jokin järkevä syy sille, että Amerikassa käytetään enemmän
tehohävikkiä synnyttävää 110 voltin verkkovirtaa?
Ihmiset, jotka törkkivät pistorasioita? 110 ei tapa yhtä varmasti kuin
220?

Historia. Edison sai sähkön leviämisen alkuun, vaikka hävisikin
teknologiakisassa. Hän kannatti tasavirtaa, Tesla 60Hz vaihtovirtaa.
Sitten kun jännite oli sovittu, ei sitä enää voinut muuttaa tuosta vaan.
Alunperin 110V/60Hz sähköä ei edes tarjottu kuin valaisuun, jossa
tehovaatimukset ovat pieniä. Teollisuuden isoja sähkömoottoreita
ajettiin erikseen 25Hz virralla.

220V tulee ajan mittaan halvemmaksi, koska se toimii ohuemmilla
kaapeleilla. Amerikkalainen tehonjakelukin on sen takia erilainen.
Normaalisti jokainen omakotitalo saa sähkönsä omasta
tolppamuuntajastaan, jotta 110V piuha olisi mahdollisimman lyhyt.
Euroopassa muuntajat ovat alueellisia. Erosta johtuu, että
amerikkalainen tekniikka Internetin kuljettamiseksi sähköjohtoa pitkin
ei toimi Euroopassa.

-- Lassi

[jr]

Amerikkalainen tehonjakelukin on sen takia erilainen. Normaalisti jokainen
omakotitalo saa sähkönsä omasta tolppamuuntajastaan, jotta 110V piuha olisi
mahdollisimman lyhyt. Euroopassa muuntajat ovat alueellisia. Erosta johtuu,
että amerikkalainen tekniikka Internetin kuljettamiseksi sähköjohtoa pitkin
ei toimi Euroopassa.

Mutta ainakin tällainen on Turussa käytössä:

http://www.dsturku.net/fi/459/678/

[Lassi Hippeläinen]

Post by jr

Amerikkalainen tehonjakelukin on sen takia erilainen. Normaalisti
jokainen omakotitalo saa sähkönsä omasta tolppamuuntajastaan, jotta
110V piuha olisi mahdollisimman lyhyt. Euroopassa muuntajat ovat
alueellisia. Erosta johtuu, että amerikkalainen tekniikka Internetin
kuljettamiseksi sähköjohtoa pitkin ei toimi Euroopassa.

http://www.dsturku.net/fi/459/678/

Tuo on suunnattu isoihin kerrostaloihin ("Verkkoa laajennetaan kaupungin
kerrostalovaltaisille alueille.") eli se ei toimi omakotialueilla. Esite
ei kerro tekniikasta, esim. pitääkö taloon tulla oma haaroittamaton
johto suoraan muuntamosta. Rajoittuminen kerrostaloihin vähän viittaa
siihen suuntaan.

-- Lassi