Laskemme f y s i i k k a a!

[Aki Karppinen]

Fysiikassa on kaavoja.
Itse asiassa koko fysiikka perustuu pariin kaavaan.
Eräs on:
F=m*a, missä m on massa ja a kiihtyvyys.
Kiihtyvyys a=v^2/R

Tästä on saatu integroimalla matkan suhteen seuraavaa:
E=Integral(F*ds)=F*s=Integral(m*v^2/R*dR)
E=Integral(m*4*pi*R*dR)=m*4*pi*R^2/2=m*v^2/2
Tulokset muutuuvat sen mukaan onko joskus kyseessä vakio ja josku
muuttuja...
Esimerkiksi: E=Integral(m*v^2/R*dR)=m*v^2*ln R
jos v ja m vakioita ja R muuttuja.
Vauhdin pitäminen tasaisena tulee kyseeseen esimerkiksi "avaruushissiä"
suuniteltaessa. Mutta mikä on luonnollinen logarytmi metristä?
Yksiköksi ykkösiä tulloo vastaukseksi!

Edelleen kaava F=m*a=m*v^2/R saa muodon
E=m*v^2*R/(2*R)=M/M*R/R*m*v^2/2=F*R/2.
Tästä nk. gravitaatiovakio on G=v^2*R/M.
=>F=G*m*M/R^2.

Mutta mistä käsittämättömästä syystä joku on saanut päähänsä että to
olisi vakio - eikä muuttuja?
Tätä voisi sipehtiä pitempäänkin mutta selitystä ei löydy, niin vai
Kepler ja myöhemmin Newton päättivät!

Järkikin sanoo, että gravitaatiovakio voi hetkittäin vaihdell
suurestikin!
G=~2/3*10^-10 N*m^2/kg^2=6,67259*10^-10 ...

Jos esimerkiksi joku päättää kiertää ympyrää koko päivän, painovoim
suorastaan RÄJÄHTÄÄ käsiin!

v=1m/s
T=24h=86 400s
v=s/T
s=T*v=86 400 m

Eli kun tosta sitten laskee gravitaatiovakion, esimerkiksi kierretyll
massalle 10000kg, joku pieni tönö, niin
G=v^2*R/M=1m^2/s^2*86 400m/(10 000kg)=8,64 m^3/(kg*s^2)
Sen on yli 100 miljardia kertaa suurempi kuin gravitaatio!
(10^-11= 1/100mrd)
(10 000kg Hämähäkkimiehen voima)

Miksi siis Taivaankappaleetkaan noudattaisivat mitään vakiota?
Katsokaamme jatkossa Taivasta sillä silmällä, ettei Gravitaatiovaki
olekaan vakio, vaan voi saada suuresti tuntemastamme gravitaatiovakiost
poikkeavia arvoja!

Jos alamme vinhasti kiertää kohteita saamme gravitaatiovakiommeki
kasvamaan yli kaikkien rajojen.

Se tälläkertaa täältä kuntoutuskoti Lystimäeltä Tampereelta.
Seuraavaksi varmaankin käsittelemme sitä tutuksi tullutta gravitaation j
sähkömagnetismin yhdistämistä!

--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

[Aki Karppinen]

Post by Aki Karppinen
Se tälläkertaa täältä kuntoutuskoti Lystimäeltä Tampereelta.
Seuraavaksi varmaankin käsittelemme sitä tutuksi tullutta gravitaation
ja sähkömagnetismin yhdistämistä!

Nythän meillä on tälläinen yhtälö:

F=k*Z*e^2/R, missä e=1,60*10^-19C
ja k=9*10^9m/s

Se edellä saamamme yhtälö oli:
F=G*m*M/R

Näemme että on olemassa analogia sähkömagneettisen voiman ja gravitaation
välillä.

Kuinka pitkälle tuota analogiaa voi jatkaa?
Entäs jos elektroniset varaukset ovat SUORAAN massaa,
eli Coulombit on mahdollista muuttaa kilogrammoiksi?!

G=v^2*R/M
=>k=c^2*R/Q
=>R=k*Q/c^2=9*10^9*1,60*10^-19/(9*10^16)
=>R=1,6*10^-26m

Mikä on tuollaisen kappaleen varaustiheys?
V=4/3*pi*R^3=4*R^3=1,6384*10^-77m^3
Q=rooQ*V
rooQ=Q/V=9,765625*10^57 C/m^3
rooQ=10^58 C/m^3

ELI AIVAN KÄSITTÄMÄTÖN ON VARAUSTIHEYS PROTONILLA!
KUN NORMAALI VEDEN TIHEYS OLISI 1000 kg/m^3

Jos laskemme tuolla veden tiheydellä, rooQ=1000 C/m^3
kuinka suurta palloa vastaa yhden protonin
ja elektronin välinen voima?

R/Q=10^-7 m/C
R/(rooQ*4/3*pi*R^3)=10^-7
R^2=1/(4*rooQ*10^-7)
R^2=2500m^2
R=50m

Eli halkaisijaltaan 100 metrinen pallo tulisi,
yhtä ainutta elektronia ja protonia kohden!

Ja ottaen huomioon, että tämä liikkuu lähes valonnopeudella!

Tämä on J Ä R K Y T T Ä V Ä kupru!
Ettäkö yhteen elektroni-protonipariin sisältyisi NOIN suuri tilavuus?
YKSI ATOMI PER HALKAISIJALTAAN SATAMETRINEN PALLO!

Yhden protonin ja elektronin aiheuttava voima vastaa siis
halkaisijaltaan satametristä palloa.

Ja noin paljon hajurakoa keskimäärin tulisi olla 2:lla luonnonelävällä!

Montako sadan metrin kaistaletta sitten voi pistää maapallon pinnalle:
A=4*pi*R^2=12*6400000^2=5*10^14m^2
A/(4*pi*50^2)
A=5*10^14/(12*100^2)=4096 000 000 kpl

Eli nyt on maapallon väkuluku pelkästään ihmisten suhteen ylittänyt tuon!
Eli Pekka Eric Auvisen tavoin olisi pian kirveelle töitä:-)
Tai sitten ne etelämaat valehtelevat väkilukunsa vähintään
10-kertaisesti?

MAA ON TÄYS! 1 HENKILÖ PER 100m^2 ei ole enää riittävä!
Toki käytännössä maapallon ryppyiset muodot mahdollistavat suuremmankin
pinta-alan, mutta idea on selvä: MAAILMA ON VARMASTI SAAVUTTANUT LOPPUNSA,
ja Kristuksen on mahdollista saapua takaisin!

[Aki Karppinen]

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen
Se tälläkertaa täältä kuntoutuskoti Lystimäeltä Tampereelta.
Seuraavaksi varmaankin käsittelemme sitä tutuksi tullutta gravitaation
ja sähkömagnetismin yhdistämistä!

F=k*Z*e^2/R, missä e=1,60*10^-19C
ja k=9*10^9m/s
F=G*m*M/R

- Noihin toki iski se kuuluisa "painovirhe pirulainen"
R=>R^2

--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

[Aki Karppinen]

Näin kirjoitti Aki Karppinen Usenetin ryhmään sfnet.tiede.fysiikka:

Nyt mikä on vetyatomin koko?
Jos vetyatomin H2 tiheys on 0,089 kg/m^3, mikä on sen säde?
Laskemme seuraavasti:
Roo=0,089 kg/m^3
M=2*1,66*10^-27kg=3,32*10^-27kg
M=Roo*V
V=M/Roo=3,73*10^-26m^3
V=4/3*pi*R^3
R=(V/4)^(1/3)=2,1*10^-9m

Eli tämä on noin 40-kertaa enemmän kuin se arvo,
jonka Planckin-vakio laskusta saamme.
(R=0,53*10^-10m)

Minkä saamme paineeksi?
p=F/A=(k*Z*e^2/R^2)/(4*pi*R^2)
p=k*Z*e^2/(4*pi*R^4); Z=2
p=1885 500 Pa

Eli tämä on noin 19 kertaa ilmakehän paine.
Siispä voidaan sanoa, ettei tuota vetyatomia ole mitattu
ainakaan NTP-olosuhteissa, vaikkapa niin on väitetty.

Lisäksi meillä on kaava:
p*V=n*R*T, missä R on moolinen kaasuvakio
R=8,3 J/(mol*K)
n=2/Na=2/(6,022*10^23 J/mol)
n=3,32*10^-24 mol

p*V=1885500*4*(2,1*10^9)^3=7*10^-20J
- T on lämpötila
T=p*V/(n*R)=2619 K

Eli tämä esimerkkimme 19 barin paineessa oleva vety on noin 234
Celsiuksen lämpötilassa.
Mutta mitä nuo arvot ovat, jos todella lasketaan NTP:ssä 0 Celsiuksessa j
100 000 Pascalin paineessa?

Vedylle:
p*V=n*R*T
100 000*V=3,32*10^-24 *8,3*273
V=3,32*10^-24*8,3*273/100 000
V=7,5*10^-26m^3
V=4*R^3
R=(V/4)^(1/3)
R=2,66*10^-9m

Tiheys:
Roo=M/V=2*1,66*10^-27/(7,5*10^-26)
Roo=0,044266666 kg/m^3

- Eli tuli tasan puolet tuosta taulukkokirjan arvosta.
+ Missä siis vika?
Ais-niin, siellä on neutronejakin yksi-paris skipaletta, joten siitä tu
ero varmaan johtuu?

Siinäpä taas rautaisannos fysiikkaa...
Laskekaa Tekin!

--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

[Aki Karppinen]

Näin kirjoitti Aki Karppinen Usenetin ryhmään sfnet.tiede.fysiikka:
Teoriassahan ton vetymolekyylin H2 massa on M=2*1,66*10^-27kg
Ja niitä on yksi kipale, eli
n=N/Na=1/Na=1,66*10^-24
p*V=n*R*T
100 000*V=1,66*10^-24*8,3*273
V=3,76*10^-26 m^3
V=4/3*pi*R^3=4*R^3
R=2,11*10^-9m
M=2*1,66*10^-27kg=3,32*10^-27kg
Roo=M/V=0,0883kg/m^3

Eli sama saatiin kuin taulukossamme!
Tarkistus:
p=k*2*e^2/(12*R^4)
p=1,9*10^6Pa

Luonnollisempi tila siis vedylle olisi noin 19-kertaa suurempi paine!
Tai sitten joko kelvin asteikko tai moolinen kaasuvakio on väärin
määritetty
Tai sitten elektroni on erikokoinen varaukseltaan:
e=(4*pi^2)*4/3*pi*R^3, R=10^-7m

Tässä toi 4*pi^2-osio on vähintäänkin arveluttava
Jos noista pinnoista vaikuttaakin vain sähkävarauksen 1/4-osat?

v
=>o<= yht e, F
A

p=k*2*e^2/(4*pi*(2*R)^4)
p=11562Pa, mikä on lähellä oikeaa


Mutta mitäs noi arvot on kiinteämmille aineille?
Vesi, Roo=1000kg/m^3
n=1/Na=1,66*10^-24 mol
M=18*Mu=3*10^-26
Roo=M/V, V=M/Roo
=>V=3*10^-29m^3
R=(3/4*10^-29m^3)^(1/3)
R=1,96*10^-10
p=F/A
p=(k*8*e^2/(2*R)^2)/(4*pi*(2*R)^2)
p=9*10^9*8*(1,66*10^-19)^2/(4*pi*(2*2,11*10^-9)^2)
p=6 686 433 665 Pa
Eli nesteessä on noin 66 666-kertainen paine verrattuna kaasuun!

Näin ollen p*V=n*R*T
=>6,67*10^9*3*10^-29=1,66*10^-24*R*290K
=>R=416 Eli moolinen kaasuvakio on kasvanut!
=>Tasan 50-kertaiseksi!

Näin siis vedellä, meemme sitä kohta juomaan!

[Aki Karppinen]

Näin kirjoitti Aki Karppinen Usenetin ryhmään sfnet.tiede.fysiikka:

Ensin kaasulle!

Teoriassahan ton vetymolekyylin H2 massa on M=2*1,66*10^-27kg
Ja niitä on yksi kipale, eli
n=N/Na=1/Na=1,66*10^-24
p*V=n*R*T
100 000*V=1,66*10^-24*8,3*273
V=3,76*10^-26 m^3
V=4/3*pi*R^3=4*R^3
R=2,11*10^-9m
M=2*1,66*10^-27kg=3,32*10^-27kg
Roo=M/V=0,0883kg/m^3

Post by Aki Karppinen
Mutta mitäs noi arvot on kiinteämmille aineille?
Vesi, Roo=1000kg/m^3
n=1/Na=1,66*10^-24 mol
M=18*Mu=3*10^-26
Roo=M/V, V=M/Roo
=>V=3*10^-29m^3
R=(3/4*10^-29m^3)^(1/3)
R=1,96*10^-10
p=F/A
p=(k*8*e^2/(2*R)^2)/(4*pi*(2*R)^2)
p=9*10^9*8*(1,66*10^-19)^2/(4*pi*(2*2,11*10^-9)^2)
p=6 686 433 665 Pa
Eli nesteessä on noin 66 666-kertainen paine verrattuna kaasuun!

- Tossa on virhe, pitäisi olla 1,60*10^-19!

+ ja potenssiin ^4
p=57812Pa, eli noin puolet ilmakehän paineesta... Okei...

Post by Aki Karppinen
Näin ollen p*V=n*R*T
=>6,67*10^9*3*10^-29=1,66*10^-24*R*290K
=>R=416 Eli moolinen kaasuvakio on kasvanut!
=>Tasan 50-kertaiseksi!

Rn=58000*3*10^-29/(290*1,66*10^-24)
Rn=3,6*10^-3

Eli sse "moolinen vakio" onkin pienentenyt nessteilllä.

- Entäpä kiinteillä aineilla?
+ Otetaan lähtökohdaksi rauta:
* Tiheys: Roo=7870 kg/m^3

M=55,85*Mu=55,85*1,66*10^-27kg=9,2711*10^-26kg
Roo=M/V, V=M/roo, Z=26
=>V=1,178*10^-29m^3
=>R=(V/4)^(1/3)=1,43*10^-10m
=>p=F/A=k*Z*e^2/(4*pi*(2*R)^4)

Toi 2R on toki hivenen arveluttava, miksei pelkkä R?
Mutta menköös noin!

=>p=9*10^9*26*(1,60*10^-19)^2/(4*pi*(2*R)^4)
=>p=7,4*10^10Pa

Eli yli 740 000 kertaa ilman painetta suurempi paine on kiinteäll
aineella!

Mikäs on se kiinteän moolinen vakio?
p*V=n*Rk*T, T=300K=27 Celsiusta
Rk=p*V/(n*T)
Rk=7,4*10^10*1,18*10^-29/(1,66*10^-24*300)
Rk=1753!

Eli kiinteällä on suurempi "moolinen kiinteä vakio: Rk" kuin kaasu
"moolisella kaasuvakiolla R".
Nesteellä on kaikkein alhaisin(ainakin veden tapauksessa) moolivakio j
paine myös!

Eli 1/300 J/(mol*K), kun veden paine 58000 Pa ja lämpötila 17 Celsiusta.
Ja 8,3 J/(mol*K), kun vety-kaasun p= 100 000 Pa ja T= 0 C.
+ 1753 J/(mol*K), kun rauta-metallin p=7,4*10^10 Pa ja T= 27 C.

Tämä kuvaa sitä, että kaasu varastoi lämpöä enemmän kuin vesi ja kiinte
sitten enemmän kuin kaasu, jos kiinteällä on suurempi paine!

Mutta kysymyksemme kuuluukin: Pysyykö mooliset vakiot alkuunkaa
vakioina:-)
Siltä EI vaikuttaisi!
Ne ovat muuttujia, jotka pitää laskea tapauskohtaisesti.


--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

[Aki Karppinen]

Post by Aki Karppinen
=>p=9*10^9*26*(1,60*10^-19)^2/(4*pi*(2*R)^4)
=>p=7,4*10^10Pa

- Laskin vähän oikuttelee, nyt se antoi 7,125*10^10 Pa

Post by Aki Karppinen
Eli yli 740 000 kertaa ilman painetta suurempi paine on kiinteällä
aineella!

- Eli 712500 kertaa ilman painetta suurempi!

Post by Aki Karppinen
Mikäs on se kiinteän moolinen vakio?
p*V=n*Rk*T, T=300K=27 Celsiusta
Rk=p*V/(n*T)
Rk=7,4*10^10*1,18*10^-29/(1,66*10^-24*300)
Rk=1753!

Rk=1688; Olisko toi lähempänä?

Post by Aki Karppinen
Eli kiinteällä on suurempi "moolinen kiinteä vakio: Rk" kuin kaasun
"moolisella kaasuvakiolla R".
Nesteellä on kaikkein alhaisin(ainakin veden tapauksessa) moolivakio ja
paine myös!
Eli 1/300 J/(mol*K), kun veden paine 58000 Pa ja lämpötila 1

Celsiusta.

Post by Aki Karppinen
Ja 8,3 J/(mol*K), kun vety-kaasun p= 100 000 Pa ja T= 0 C.
+ 1753 J/(mol*K), kun rauta-metallin p=7,4*10^10 Pa ja T= 27 C.
Tämä kuvaa sitä, että kaasu varastoi lämpöä enemmän kuin vesi j

kiinteä

Post by Aki Karppinen
sitten enemmän kuin kaasu, jos kiinteällä on suurempi paine!
Mutta kysymyksemme kuuluukin: Pysyykö mooliset vakiot alkuunkaan
vakioina:-)
Siltä EI vaikuttaisi!
Ne ovat muuttujia, jotka pitää laskea tapauskohtaisesti.

Eli noin 8,315/(3,6*10^-3)=2310-kertaa suurempi on moolinen vakio kaasull
kuin nesteellä...
Ja 1688/8.315=203-kertaa suurempi on kiinteän moolinen vakio kiinteäll
kuin kaasulla!

--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

[Ne,O,]

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen
=>p=9*10^9*26*(1,60*10^-19)^2/(4*pi*(2*R)^4)
=>p=7,4*10^10Pa

- Laskin vähän oikuttelee, nyt se antoi 7,125*10^10 Pa

Post by Aki Karppinen
Eli yli 740 000 kertaa ilman painetta suurempi paine on kiinteällä
aineella!

- Eli 712500 kertaa ilman painetta suurempi!

Post by Aki Karppinen
Mikäs on se kiinteän moolinen vakio?
p*V=n*Rk*T, T=300K=27 Celsiusta
Rk=p*V/(n*T)
Rk=7,4*10^10*1,18*10^-29/(1,66*10^-24*300)
Rk=1753!

Rk=1688; Olisko toi lähempänä?

*Noin varmasti!

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen
Eli kiinteällä on suurempi "moolinen kiinteä vakio: Rk" kuin kaasun
"moolisella kaasuvakiolla R".
Nesteellä on kaikkein alhaisin(ainakin veden tapauksessa) moolivakio ja
paine myös!
Eli 1/300 J/(mol*K), kun veden paine 58000 Pa ja lämpötila 17

Celsiusta.

Post by Aki Karppinen
Ja 8,3 J/(mol*K), kun vety-kaasun p= 100 000 Pa ja T= 0 C.
+ 1753 J/(mol*K), kun rauta-metallin p=7,4*10^10 Pa ja T= 27 C.
Tämä kuvaa sitä, että kaasu varastoi lämpöä enemmän kuin vesi ja

kiinteä

Post by Aki Karppinen
sitten enemmän kuin kaasu, jos kiinteällä on suurempi paine!
Mutta kysymyksemme kuuluukin: Pysyykö mooliset vakiot alkuunkaan
vakioina:-)
Siltä EI vaikuttaisi!
Ne ovat muuttujia, jotka pitää laskea tapauskohtaisesti.

Eli noin 8,315/(3,6*10^-3)=2310-kertaa suurempi on moolinen vakio kaasulla
kuin nesteellä...
Ja 1688/8.315=203-kertaa suurempi on kiinteän moolinen vakio kiinteällä
kuin kaasulla!
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

NeO,

[n,E,O,]

Post by Aki Karppinen
Ensin kaasulle!

------------------

Post by Aki Karppinen
M=55,85*Mu=55,85*1,66*10^-27kg=9,2711*10^-26kg
Roo=M/V, V=M/roo, Z=26
=>V=1,178*10^-29m^3
=>R=(V/4)^(1/3)=1,43*10^-10m
=>p=F/A=k*Z*e^2/(4*pi*(2*R)^4)
Toi 2R on toki hivenen arveluttava, miksei pelkkä R?
Mutta menköös noin!
=>p=9*10^9*26*(1,60*10^-19)^2/(4*pi*(2*R)^4)
=>p=7,4*10^10Pa
Eli yli 740 000 kertaa ilman painetta suurempi paine on kiinteällä
aineella!

*Eli paineen tekee atomeja kasaavat heikot ja vahvat voimakentät tuon
energialisän verran?

Post by Aki Karppinen
Mikäs on se kiinteän moolinen vakio?
p*V=n*Rk*T, T=300K=27 Celsiusta
Rk=p*V/(n*T)
Rk=7,4*10^10*1,18*10^-29/(1,66*10^-24*300)
Rk=1753!
Eli kiinteällä on suurempi "moolinen kiinteä vakio: Rk" kuin kaasun
"moolisella kaasuvakiolla R".
Nesteellä on kaikkein alhaisin(ainakin veden tapauksessa) moolivakio ja
paine myös!
Eli 1/300 J/(mol*K), kun veden paine 58000 Pa ja lämpötila 17 Celsiusta.
Ja 8,3 J/(mol*K), kun vety-kaasun p= 100 000 Pa ja T= 0 C.
+ 1753 J/(mol*K), kun rauta-metallin p=7,4*10^10 Pa ja T= 27 C.
Tämä kuvaa sitä, että kaasu varastoi lämpöä enemmän kuin vesi ja kiinteä
sitten enemmän kuin kaasu, jos kiinteällä on suurempi paine!
Mutta kysymyksemme kuuluukin: Pysyykö mooliset vakiot alkuunkaan
vakioina:-)
Siltä EI vaikuttaisi!
Ne ovat muuttujia, jotka pitää laskea tapauskohtaisesti.

*Hei juu. Koska säteilytetty ja Ajzenbergin kuorimallilla varastoituneessa
aineessa on spinhyrrien "irrotusenergiaflonkkausta" niiden koossapysymisen
energia loogisesti romahtaa, täytyy niissä niinikään myös paineet romahtaa.
Eli osaatko meille hahmottaa tätä kaavoitusta? Vai onko aihe
yksinkertaisesti niin mahdotonta, ettet saa meteriaaliisi pohjatietoa? Joka
tapauksessa esim. raudan sisään jää 11,37MeV suuruinen atomikohtainen
"purkujännitysvoima".

Post by Aki Karppinen
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

Ne,O,

[n,E,O,]

Post by Aki Karppinen
Teoriassahan ton vetymolekyylin H2 massa on M=2*1,66*10^-27kg
Ja niitä on yksi kipale, eli
n=N/Na=1/Na=1,66*10^-24
p*V=n*R*T
100 000*V=1,66*10^-24*8,3*273
V=3,76*10^-26 m^3
V=4/3*pi*R^3=4*R^3
R=2,11*10^-9m
M=2*1,66*10^-27kg=3,32*10^-27kg
Roo=M/V=0,0883kg/m^3
Eli sama saatiin kuin taulukossamme!
p=k*2*e^2/(12*R^4)
p=1,9*10^6Pa
Luonnollisempi tila siis vedylle olisi noin 19-kertaa suurempi paine!
Tai sitten joko kelvin asteikko tai moolinen kaasuvakio on väärin
määritetty

*Veikkaan viimeistä. Nykykvanttifysiikkamme kun on 80% täysin silkaa fuulaa!

Post by Aki Karppinen
e=(4*pi^2)*4/3*pi*R^3, R=10^-7m
Tässä toi 4*pi^2-osio on vähintäänkin arveluttava
Jos noista pinnoista vaikuttaakin vain sähkävarauksen 1/4-osat?
v
=>o<= yht e, F
A
p=k*2*e^2/(4*pi*(2*R)^4)
p=11562Pa, mikä on lähellä oikeaa
Mutta mitäs noi arvot on kiinteämmille aineille?
Vesi, Roo=1000kg/m^3
n=1/Na=1,66*10^-24 mol
M=18*Mu=3*10^-26
Roo=M/V, V=M/Roo
=>V=3*10^-29m^3
R=(3/4*10^-29m^3)^(1/3)
R=1,96*10^-10
p=F/A
p=(k*8*e^2/(2*R)^2)/(4*pi*(2*R)^2)
p=9*10^9*8*(1,66*10^-19)^2/(4*pi*(2*2,11*10^-9)^2)
p=6 686 433 665 Pa
Eli nesteessä on noin 66 666-kertainen paine verrattuna kaasuun!

*Ihmeitä Karppislaskuissa piisaa. Ja erityisen hälyttävää kun Karppinen on
lisäksi tunnetusti näissä oikeassa.

Post by Aki Karppinen
Näin ollen p*V=n*R*T
=>6,67*10^9*3*10^-29=1,66*10^-24*R*290K
=>R=416 Eli moolinen kaasuvakio on kasvanut!
=>Tasan 50-kertaiseksi!
Näin siis vedellä, meemme sitä kohta juomaan!

*Muttemme toki miestä väkevämpää Karppinen!)

Post by Aki Karppinen
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

n,E,O,

[Aki Karppinen]

Post by n,E,O,
*Ihmeitä Karppislaskuissa piisaa. Ja erityisen hälyttävää kun Karppine

on

Post by n,E,O,
lisäksi tunnetusti näissä oikeassa.

- Mutta vasta pienen tarkistelun jälkeen:-)
+ Ottakaapa te muutkin laskin ja järki käteen ja tarkistelkaa noit
laskuja!
* Niinkuin arvata saattaa laskin aluksi tuon nesteen moolivakion väärin!
/ Painekin asettui ihan "inhimillisiin" rajoihin, kun muisti koroitta
4:een sen säteen!

= Mutta nyt näyttäisi siltä, että kiinteät aineet ovat suuress
paineessa!
= Todistus tälle on se juomalasi, joka murtaa rakenteensa korkean paineen
jos kuuluu korkea ääni!
= Mutta tokihan selityksiä voi olla muitakin...
= Kuitenkin, pakkohan sen on paineen olla suurempi kuin kaasuilla j
nesteellä, sillä muutoin ei tuo korkeampi tiheys pysyisi kuosissa!

--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

[Ne,O,]

Post by Aki Karppinen

Post by n,E,O,
*Ihmeitä Karppislaskuissa piisaa. Ja erityisen hälyttävää kun Karppinen

on

Post by n,E,O,
lisäksi tunnetusti näissä oikeassa.

- Mutta vasta pienen tarkistelun jälkeen:-)

*No mutta hei man. ..! Kuka nyt t ä y d e l l i n e n olisi? Näitä on
ollut maailmassamme v a i n Hän, kuten hyvin tiedät. Tavalliselle
Karppiselle me toki suomme , myös toisinaan "laskimen oikkuilut
kaavoissaan".)

Post by Aki Karppinen
+ Ottakaapa te muutkin laskin ja järki käteen ja tarkistelkaa noita
laskuja!
* Niinkuin arvata saattaa laskin aluksi tuon nesteen moolivakion väärin!
/ Painekin asettui ihan "inhimillisiin" rajoihin, kun muisti koroittaa
4:een sen säteen!

*Kule näät täällä kunnioittaa toki senverran sun kykyjäs, erttä osaa ottaa
ta
lunkt sun muutamat kompastukses. Ja j o p a minä en näitä kiivaimpia
lähimmäisieni arvostelijoita tunnetusti ole. Toki toisinaan tartun
havaitsemiini epäkohtiin, jopa sun tekemiin. Mutta pahus kun ovat senverran
vaikeemmin esiintyvää, etten aina hiffaa. Fokusoidaan, fokusoidaan toki.

Post by Aki Karppinen
= Mutta nyt näyttäisi siltä, että kiinteät aineet ovat suuressa
paineessa!

*Niin "paine" tunnetaan kyllä atomin ytimessä esim. nimellä Coulumbin valli.
Kaavaa tästä Coulombin potentiaalienergiasta: V= 2(Z - 2)e^2/4 pii e0r. Jos
aukee tolla?

*Tai hei no sanotaan sama toisin: Saadaan sille säteen R etäisyydellä
tyypillisen raskaan ytimen tapauksessa arvo, joka on suuruusluokkaa 25MeV.
Nyt kumminkin hajoamisen Q-arvo ja emittoituva alfa-hiukkasen kineetttinen
energia on huomattavasti pienempi, korkeintaan 11MeV. Tämä osoittaa, että
klassisesti ajatellen alfa-hiukkasen on mahdoton tunkeutua
potentiaalikuopastaan, jonka korkeus ylittää sen kineettisen energian.

*Vielä sama toisin. Atomi ytimessä on kuten tiedämme vain + merkkistä
sähkökentää, eikö Karppinen? Tämän voiman sekä ylittää, vielä reippaasti
atomia kasassa pitävät voimat. Heikko-ja vahvavoimista tietänet?

*Ja koska olet fiksu, niin oivallat miten kaksi toisiaan kumoavaa voimaa
tappelee, syntynyt tilanne näkyy sitten laskemallasi paineella! Helppoa ja
ymmärrettävää kaikki. Mutta koska haluan sun tutkivan asian lainalaisuutta,
niin yritäs laskettaa tätä faktaa yhteen? Jaa niin tämä energian teko
alfaytimen irrotessa tästä "paineesta" tunnetaan tunneloitumisena.

Post by Aki Karppinen
= Todistus tälle on se juomalasi, joka murtaa rakenteensa korkean paineen,
jos kuuluu korkea ääni!

*No tämä puolestaan johtuu elektronivalenssien samanmerkkisten sähkökenttien
poistovoimakentästä. Ilmiön selitys tässä on jopa tuota alfaa
yksinkertaisempi. Kun aineen rakenne murtuu valenssielektronien radat
etääntyy niin kauaksi toisistaan, että "-" merkkisten valenssielektronien
sähköinen poistovoima alkaa vaikuttamaan. T ä m ä voima on esim. raudassa
8.7eV/elektroni. Eli kun kaksi miinusmerkkistä valenssielektronia kykenee
yhdistymään syynä on atomiytimen + varausten kentät. Kun tämän + kentän
vaikutusala elektronin radan äänipaineen energian venytyksellä jää liian
kauas fyysisesti, alkaa muiden elektronien kenttien miinusmerkkinen
poistokenttä toimimaan irrottaen sidoksen.

Post by Aki Karppinen
= Mutta tokihan selityksiä voi olla muitakin...

*Pelataan silkalla valenssisidoksien sähköillä tässä. Esim Van Den Vaalin
sidos on taas välitila, joka pitää elohopean kasassa ja noin.

Post by Aki Karppinen
= Kuitenkin, pakkohan sen on paineen olla suurempi kuin kaasuilla ja
nesteellä, sillä muutoin ei tuo korkeampi tiheys pysyisi kuosissa!

*Juuri näin, eli koska Karppista asia huvituttaa.. ..tai noin laskuttaa
panen tähän väljyyn ns. Atomin ionisaaatiotaulukon , josta sulle esiintyy
atomirammilleen m i t ä himmelwetteriä kaavaguru Karppinen taas meille
laski. Siis ionisaatioenergias= kemiallinen sidosenergia= metalien
kidehilavoima= polttoaineiden kemiallinen voima = etseteraa. Fysiikkaa
kaikkein loogisimmillaan ladeltuna musta.

Post by Aki Karppinen
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

NeO,

[n,E,O,]

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen
Se tälläkertaa täältä kuntoutuskoti Lystimäeltä Tampereelta.
Seuraavaksi varmaankin käsittelemme sitä tutuksi tullutta gravitaation
ja sähkömagnetismin yhdistämistä!

F=k*Z*e^2/R, missä e=1,60*10^-19C
ja k=9*10^9m/s
F=G*m*M/R

- Noihin toki iski se kuuluisa "painovirhe pirulainen"

*Tunnetaan ydininsinöörinä! Mallia Mokat by OL-3)

Post by Aki Karppinen
R=>R^2
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

n,E,O,

[n,E,O,]

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen
Se tälläkertaa täältä kuntoutuskoti Lystimäeltä Tampereelta.
Seuraavaksi varmaankin käsittelemme sitä tutuksi tullutta gravitaation
ja sähkömagnetismin yhdistämistä!

F=k*Z*e^2/R, missä e=1,60*10^-19C
ja k=9*10^9m/s
F=G*m*M/R
Näemme että on olemassa analogia sähkömagneettisen voiman ja gravitaation
välillä.

*Näin toki myös on.

Post by Aki Karppinen
Kuinka pitkälle tuota analogiaa voi jatkaa?
Entäs jos elektroniset varaukset ovat SUORAAN massaa,
eli Coulombit on mahdollista muuttaa kilogrammoiksi?!

*Tämän pitäisin osoittaa Maan Matoselle, joka ei tätä muuten laillani usko!!
****************************************

Post by Aki Karppinen
G=v^2*R/M
=>k=c^2*R/Q
=>R=k*Q/c^2=9*10^9*1,60*10^-19/(9*10^16)
=>R=1,6*10^-26m
Mikä on tuollaisen kappaleen varaustiheys?
V=4/3*pi*R^3=4*R^3=1,6384*10^-77m^3
Q=rooQ*V
rooQ=Q/V=9,765625*10^57 C/m^3
rooQ=10^58 C/m^3
ELI AIVAN KÄSITTÄMÄTÖN ON VARAUSTIHEYS PROTONILLA!
KUN NORMAALI VEDEN TIHEYS OLISI 1000 kg/m^3

*Pitää paikkansa. S i l t i kyseessä on pure energiaa!

Post by Aki Karppinen
Jos laskemme tuolla veden tiheydellä, rooQ=1000 C/m^3
kuinka suurta palloa vastaa yhden protonin
ja elektronin välinen voima?
R/Q=10^-7 m/C
R/(rooQ*4/3*pi*R^3)=10^-7
R^2=1/(4*rooQ*10^-7)
R^2=2500m^2
R=50m
Eli halkaisijaltaan 100 metrinen pallo tulisi,
yhtä ainutta elektronia ja protonia kohden!
Ja ottaen huomioon, että tämä liikkuu lähes valonnopeudella!
Tämä on J Ä R K Y T T Ä V Ä kupru!

*Hyvä Karppinen on terästä!

Post by Aki Karppinen
Ettäkö yhteen elektroni-protonipariin sisältyisi NOIN suuri tilavuus?
YKSI ATOMI PER HALKAISIJALTAAN SATAMETRINEN PALLO!

*Huhheijaa.

Post by Aki Karppinen
Yhden protonin ja elektronin aiheuttava voima vastaa siis
halkaisijaltaan satametristä palloa.

*Siis g r a v i t o n i n ja sähkön suorassa voimavertailussa.

Post by Aki Karppinen
Ja noin paljon hajurakoa keskimäärin tulisi olla 2:lla luonnonelävällä!
A=4*pi*R^2=12*6400000^2=5*10^14m^2
A/(4*pi*50^2)
A=5*10^14/(12*100^2)=4096 000 000 kpl
Eli nyt on maapallon väkuluku pelkästään ihmisten suhteen ylittänyt tuon!
Eli Pekka Eric Auvisen tavoin olisi pian kirveelle töitä:-)
Tai sitten ne etelämaat valehtelevat väkilukunsa vähintään
10-kertaisesti?
MAA ON TÄYS!

*Olisiko?

1 HENKILÖ PER 100m^2 ei ole enää riittävä!

Post by Aki Karppinen
Toki käytännössä maapallon ryppyiset muodot mahdollistavat suuremmankin
pinta-alan, mutta idea on selvä: MAAILMA ON VARMASTI SAAVUTTANUT LOPPUNSA,
ja Kristuksen on mahdollista saapua takaisin!

*Niin.. ..Vaikka asiaa en osaltani noin laske ja maailmanlopun ennustaminen
on maailman huonoimmin onnistunutta matematiikkaa noin keskimäärin, niin m y
ö s Einsteinin kaavoilla tilanne näyttää v ä h i n t ä ä n hälyttävältä.
Ja minä kuten tiedät lasken hommaa metastabiilitaustamme korrelloinnista
typpipaloon maailmassa nobelistin mehiläismerkkerin mukaan. No joo
Atsteekkiklalenteri päättyy 2012, joten kyllä ilmassa on "jotain suurempaa,
kuten Karppinen ennakoi!"

Post by Aki Karppinen
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

n,E,O,

[Aki Karppinen]

Post by Aki Karppinen
Esimerkiksi: E=Integral(m*v^2/R*dR)=m*v^2*ln R
jos v ja m vakioita ja R muuttuja.
Vauhdin pitäminen tasaisena tulee kyseeseen esimerkiksi "avaruushissiä"
suuniteltaessa. Mutta mikä on luonnollinen logarytmi metristä?
Yksiköksi ykkösiä tulloo vastaukseksi!

ln(R [m]) = ln(R) + ln([m])

Nähtävästi luonnollinen logarytmi metristä on 0.

ln R=1/2
e^(1/2)=R
R=1,648721271m

Pannahinen! Pari senttiä pitempi pitäis viel' olla jotta voisin olla säde
kaavassa niin vakioitetulle kiihtyvyydelle kuin normaalille
muuttuja-versiolle...

=> E=m*v^2/2=m*v^2*ln R vakiona kun R=1,648721271m

[n,E,O,]

Post by Aki Karppinen

Post by Aki Karppinen
Esimerkiksi: E=Integral(m*v^2/R*dR)=m*v^2*ln R
jos v ja m vakioita ja R muuttuja.
Vauhdin pitäminen tasaisena tulee kyseeseen esimerkiksi "avaruushissiä"
suuniteltaessa. Mutta mikä on luonnollinen logarytmi metristä?
Yksiköksi ykkösiä tulloo vastaukseksi!

ln(R [m]) = ln(R) + ln([m])
Nähtävästi luonnollinen logarytmi metristä on 0.
ln R=1/2
e^(1/2)=R
R=1,648721271m
Pannahinen! Pari senttiä pitempi pitäis viel' olla jotta voisin olla säde
kaavassa niin vakioitetulle kiihtyvyydelle kuin normaalille
muuttuja-versiolle...

*No et sinä sitten mieheksi mikään hongankolistaja kyllä näy olevan.

Post by Aki Karppinen
=> E=m*v^2/2=m*v^2*ln R vakiona kun R=1,648721271m
--
## AGH ##

n,E,O,

[n,E,O,]

Post by Aki Karppinen
Fysiikassa on kaavoja.
Itse asiassa koko fysiikka perustuu pariin kaavaan.
F=m*a, missä m on massa ja a kiihtyvyys.
Kiihtyvyys a=v^2/R
E=Integral(F*ds)=F*s=Integral(m*v^2/R*dR)
E=Integral(m*4*pi*R*dR)=m*4*pi*R^2/2=m*v^2/2
Tulokset muutuuvat sen mukaan onko joskus kyseessä vakio ja joskus
muuttuja...
Esimerkiksi: E=Integral(m*v^2/R*dR)=m*v^2*ln R
jos v ja m vakioita ja R muuttuja.
Vauhdin pitäminen tasaisena tulee kyseeseen esimerkiksi "avaruushissiä"
suuniteltaessa. Mutta mikä on luonnollinen logarytmi metristä?
Yksiköksi ykkösiä tulloo vastaukseksi!
Edelleen kaava F=m*a=m*v^2/R saa muodon
E=m*v^2*R/(2*R)=M/M*R/R*m*v^2/2=F*R/2.
Tästä nk. gravitaatiovakio on G=v^2*R/M.
=>F=G*m*M/R^2.
Mutta mistä käsittämättömästä syystä joku on saanut päähänsä että toi
olisi vakio - eikä muuttuja?
Tätä voisi sipehtiä pitempäänkin mutta selitystä ei löydy, niin vain
Kepler ja myöhemmin Newton päättivät!

*Karppien se vaan noita "kupruja" noukkia osaa.

Post by Aki Karppinen
Järkikin sanoo, että gravitaatiovakio voi hetkittäin vaihdella
suurestikin!
G=~2/3*10^-10 N*m^2/kg^2=6,67259*10^-10 ...

*Toki voi.

Post by Aki Karppinen
Jos esimerkiksi joku päättää kiertää ympyrää koko päivän, painovoima
suorastaan RÄJÄHTÄÄ käsiin!
v=1m/s
T=24h=86 400s
v=s/T
s=T*v=86 400 m

*Jos nyt uskallan ymmärtää, niin kasvava gravitaatio on mahdollista vain
jatkuvassa kiihtyvyyyden vakiossa. Kuten esim. avaruudessa puhuttaessa
työntövoimakiihdytyksestä Newtoneina.

Post by Aki Karppinen
Eli kun tosta sitten laskee gravitaatiovakion, esimerkiksi kierretylle
massalle 10000kg, joku pieni tönö, niin
G=v^2*R/M=1m^2/s^2*86 400m/(10 000kg)=8,64 m^3/(kg*s^2)
Sen on yli 100 miljardia kertaa suurempi kuin gravitaatio!
(10^-11= 1/100mrd)
(10 000kg Hämähäkkimiehen voima)
Miksi siis Taivaankappaleetkaan noudattaisivat mitään vakiota?

*Mutta niissä on todellisuuudessa ei toki vakio, kuten arvasit. Mutta
klassinen "vaimentumisvakio" kuten vaikka kuun kiertyessä tauotta about 30mm
kauemmaksi maastamme /v.

*Tuollainen kiihdytysvakio toki tulee myös mieleen. Esim. metastabiili
taustasäteilykasvumme ydinvoimaloistamme kihdyttää k o k o ajan kaikkien
maapallon atomiytimien spinkiertokiihdytystä alati!

Post by Aki Karppinen
Katsokaamme jatkossa Taivasta sillä silmällä, ettei Gravitaatiovakio
olekaan vakio, vaan voi saada suuresti tuntemastamme gravitaatiovakiosta
poikkeavia arvoja!

*Juu esim. mustat aukot , supernovaräjähdykset ja toki avaruussäteilyt yms
nostaa kautta linjan m y ö s gravitaatiovakiotamme miten sattuu.

Post by Aki Karppinen
Jos alamme vinhasti kiertää kohteita saamme gravitaatiovakiommekin
kasvamaan yli kaikkien rajojen.

*Mutta sentään toppia! Vain energian tauottomalla kasvulla. Koska, energia
<>aine.

Post by Aki Karppinen
Se tälläkertaa täältä kuntoutuskoti Lystimäeltä Tampereelta.
Seuraavaksi varmaankin käsittelemme sitä tutuksi tullutta gravitaation ja
sähkömagnetismin yhdistämistä!

*Odotamme toki.

Post by Aki Karppinen
--
## AGISON ##
============
%% AUKINO %%

n,E,O,